Ulla Papp Keplin seura- ja valmennustoiminnan asiantuntijaksi
27.3.2019 16:02 Uutiset / Keski-Pohjanmaan Liikunta

Ulla Papp aloittaa Keplissä ensi maanantaina

Kuva: Sona Dörfler Kroulikova

ULLA PAPP KEPLIN SEURA- JA VALMENNUSTOIMINNAN ASIANTUNTIJAKSI

Keplin viime tiistai-iltana Kokkolassa kokoontunut hallitus valitsi yksimielisesti avoinna olleeseen seura- ja valmennustoiminnan asiantuntijan tehtävään kokkolalaisen taitoluisteluvalmentaja Ulla Pappin.Tehtävää haki määräaikaan mennessä 19 hakijaa, joista 11:lla oli liikunta-alan ammattitutkinto. Loppusuoralle valikoitui hakupapereiden perusteella viisi hakijaa, jotka kutsuttiin haastatteluihin. Varalle Keplin hallitus nimesi kokkolaisen Linda Levaniemen.

Papp on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja toiminut pitkään taitoluisteluvalmentajana kansainvälisellä tasolla. Pappin mittava työura liikunnan ja urheilun parissa on käynnistynyt jo 1980-luvun alussa. Uran varrelle on mahtunut oma urheilijakokemus, liikunnanopettajan tehtäviä, uurheilutoimittajan toimiminen, taitoluistelukoulujen ja- seurojen perustamista ja käynnistämistä, valmennusleirien valmennusta, projektipäällikkönä urheiluakatemiatoiminnan käynnistämisessä, ammattivalmentajana ulkomailla mm. Kanadassa sekä vierailevana valmentajana Luxemburgissa, Saksassa,Italiassa ja Islannissa.

- Olen aina rakastanut urheilua ja erityisesti taitoluistelua ja siitä on tullut minulle elämäntapa, jota hengitän ympäri vuorokauden, kertoo Papp kuultuaan valinnasta.

Mitä elinvoimainen seuratoiminta sinulle tarkoittaa?

- Elävä, eteenpäin menevä, vakaa, voimakas ja taattu tulevaisuus, Papp tiivistää.

- Seuratoiminnan elinvoimaisuuden jatkuvuuden yksi ongelma on, että seurat toimivat vieläkin liikaa vapaaehtoistoiminnan pohjalta.Liian pienellä väellä on tietoa seuran johtamisesta ja liian monet väsyvät seuran johtamiseen liian negatiivisuuden ja/tai valtavan työmäärän alle. Seurojen tietotaitoa pitäisi saada paremmin dokumentoitua, jotta seura toimisi tietyllä sapluunalla eikä henkilövaihdosten yhteydessä tulisi suuria muutoksia, Papp tarkentaa.

Miten näet Keplin ja oman roolisi seurojen apuna?

- Oma roolini olisi lähinnä neuvonantajan, kouluttajanrooli. Haluan mennä ruohonjuuritasolle katsomaan, kuuntelemaan, ja oppimaan missä Keplin alueella mennään, jotta saisin paremman kuvan koko alueen tilanteesta. Haluaisin jakaa tietoa ja rakentaa tulevaisuuden visioita oman lajin ja Olympiakomitean suositusten mukaisesti unohtamatta oman maakuntamme erityisyyttä ja ominaispiirteitä ja sen kautta syntyviä mahdollisuuksia. Seuroissa tarvitaan usein myös ulkopuolista puolueetonta näkökulmaa. Myös seurajohtajien työnohjaajan rooli sopii minulle, Papp paaluttaa. Toimin Keplissä linkkinä Olympiakomitean, lajiliittojen, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden välillä.

Urheilun ja liikunnan yläkoulutoiminta, miten lähtisit asiaa edistämään Keski-Pohjanmaalla?

- Aluksi tutustuisin Olympiakomitean yläkoululinjauksiin. Yksi idea olisi kehitellä yhteistyössä urheiluakatemian toimijoiden kanssa leiritysmallia Kokkolaan. Myös lahjakkuuksien kartoittaminen, testaukset ja yhteiset koulutuspäivät nuorille ja heidän vanhemmilleen olisivat tärkeässä roolissa.

- Kokkola on urheilu- ja koulukaupunki. Kokkola ja Kepli voisivat olla edelläkävijöitä sähköisen koulumallin "homeschooling" kehittämisestä Suomeen. Kokolassa välimatkat on lyhyitä ja oppilaiden liikkuminen valmennuspaikoille helppoa. Liikuntapaikkojen aamu- ja päiväkäyttöä nuorten päivittäiseen harjoitteluun voisi edelleen kehittää ja tehostaa, Papp visioi nuoren urheilijan uran kehittämistoimia.

Papp toimii Kokkolan Taitoluistelijoiden päävalmentajana ja huhtikuun alusta osa-aikaisena Keplin seura- ja valmennustoiminnan asiantuntijana.

Lisätietoja: Petri Harsunen, puh. 0400-365 607, petri. harsunen(a) kepli. fi

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tarkempi taustoitus Ulla Papp:ista:

Lainaus: Anu Kauppilan kirjoitus Keski-Pohjanmaan Urheiluväen Joulu-lehti 2018 (Ilm. 10.11.2018)

Kokkolan Taitoluistelijat nappasi päävalmentajan taitoluistelun huipulta

Ulla Papp on toiminut Kokkolan Taitoluistelijoiden päävalmentajana viime syyskuusta lähtien. Papp vietti ensimmäiset vuotensa Kokkolassa, jonka jälkeen hän teki sisältörikkaan kierroksen maailmalla ennen paluuta synnyinkaupunkiin. Papp’in tarina on mielenkiintoinen yhdistelmä lahjoja, rohkeutta, päättäväisyyttä ja taitoluistelurakkautta.

Ulla Papp tuo Keski-Pohjanmaalle valmennusta luistelun todelliselta huipulta. Hänellä on Euroopan korkeimman tason valmennustutkinto, ja taustalla valmennustyötä ympäri maailmaa. Papp on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Hän on suorittanut myös Master of counseling tutkinnon, suuntautumisalana urheilu.

Kaiken takana on rakkaus taitoluisteluun

Kaiken takana rakkaus taitoluisteluun

Ulla Papp’in äiti oli Kokkolan mestari taitoluistelussa. Äiti ei kuitenkaan ollut se, joka tytärtään puski luistelemaan. Papp pääsi jäälle ensin leikkikavereidensa vanhempien kyydittämänä. Pikkutyttö nautti luistelun tarjoamasta vauhdista ja lentämisen tunteesta.

Äiti tuli pian seuraamaan luistelua, ja huomasi tyttärensä lahjat. Ensimmäiset taitoluisteluseuran harjoitukset päättyivät lääkärin pöydälle. Papp muistelee yrittäneensä tehdä vaakaa, josta seurasi täräys leukaan. Innokas luistelija ei lannistunut.

Papp kehittyi nopeasti. Hän nousi Jane ja Aatos Erkon 1970-luvulla johtamaan Suomen maajoukkueeseen.

Erkot veivät lupaavia taitoluistelijoita Yhdysvaltoihin harjoittelemaan. Sinne lähti nuori Ullakin, kalifornialaiseen luisteluperheeseen vain 12-vuotiaana. Päivään sisältyi 6 tuntia luistelua. Koulua Papp suoritti tenttimällä.

- Olihan se jännittävää lähteä yksin maailmalle. Luistelu oli kuitenkin minulle todella tärkeää, hän muistelee.

Papp sai maailmalla mittaamattoman arvokasta kokemusta, ja koki mielenkiintoisia vaiheita.

- Luistelin kylmän sodan aikaan sekä Venäjällä että USA:ssa. Pidin molemmista maista, hän toteaa.

Papp menestyi, mutta loukkaantuminen katkaisi lupaavasti alkaneen kilpauran. Paras saavutus on hopeamitali junioreiden Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Luistelu oli kuitenkin tullut hänen elämäänsä jäädäkseen.

Luistelu on koko perheen elämäntapa

Urheilusta muodostui Papp’in ja myöhemmin hänen koko perheensä elämäntapa. Urheiluruudussa työskennellyt Papp opiskeli liikuntatieteiden maisteriksi. Opiskelu miesvaltaisella alalla vaati sinnikkyyttä.

- Kolme tyttöä sai aloituspaikan. Ensimmäisellä tunnilla kysyttiin mitä te tytöt täällä teette, tämä on miesten ala. Muut lähtivät, minä jäin, Ulla kertoo.

Papp on valmentanut useilla paikkakunnilla ja monissa maissa Kuopiosta Kanadaan. Kokemusta on niin yksinluistelusta, pariluistelusta kuin muodostelmaluistelustakin.

- Muodostelmaluistelu on hieno joukkuelaji, hän kehuu.

Valmennusuran aikana syntyi nopeaan tahtiin myös neljä lasta, jotka kasvoivat taitoluisteluelämään. Kaikki lapset kilpailivat kovalla tasolla. Maailmassa on heidän lisäkseen vain toinen perhe, jossa peräti kolme lasta on osallistunut taitoluistelun junioreiden MM-kisoihin.

- Kaikki lapseni ovat luistelleet niin sanotusti vanhoiksi, ja saaneet kauniin luistelukaaren elämäänsä, Papp kertoo tyytyväisenä.

Luisteluharrastus tarjoaa valmiuksia työelämään

Taitoluistelu on urheilulaji, jossa kaikki haluavat menestyä. Harrastuksesta on valtavasti hyötyä sellaisillekin, joiden kilpaura ei ole niin menestyksekäs. Kylmissä halleissa opituista jutuista on etua elämässä. Luistelija oppii harrastus- ja kilpailuvuosinaan asioita, jotka tulevat monilla eteen vasta aikuisena.

- Luistelussa oppii tekemään töitä tavoitteen eteen, voittamaan pelkonsa, esiintymään ja kuuntelemaan neuvoja. Myös vastoinkäymiset opettavat. Luistelija on valmis paketti työmarkkinoille, Ulla toteaa.

Papp kertoo taitoluistelun olevan vaikea laji. Valmennus on tasokasta, ja siksi harrastus maksaa keskimääräistä enemmän. Vanhemmilta kuluu taitoluisteluun paljon aikaa. Tämä johtaa helposti myös ongelmiin.

- Varsinkin lahjakkaiden lasten kohdalla harrastus menee liian varhain liian vakavaksi. Vanhempien odotukset ja satsaus lajiin saattaa tuottaa lapselle ylimääräisiä paineita.

Papp’in mukaan vanhemman pitäisi aina muistaa erottaa toisistaan lapsi ja hänen urheilusuorituksensa. Lasta ei saa rakastaa enempää eikä vähempää hänen suoritustensa takia.

- Lapsen pitää aina saada kokea, että hän on itsessään arvokas. Kenenkään ei tarvitse suorittaa saadakseen rakkautta, Papp muistuttaa.

Vanhemman rooli on hänen mielestään paljon muutakin kuin se usein kuultu kolmen koon sääntö.

- Vanhempi tuntee lapsen, ja voi olla valmentajalle hyvä tietolähde. Vanhemmasta on tueksi ja auttajaksi sekä lapselle että valmentajalle, Papp kuvailee.

Antakaa lasten harrastaa ilman paineita

Papp toivoo lajiin lisää tervehenkisyyttä. Luistelussa vaarana on se, että aikuiset alkavat elää lasten harrastuksen kautta, ja pönkittää sillä itsetuntoaan.

- Tämäkin on vaarana erityisesti lahjakkaiden lasten kohdalla, Papp huokaa.

Hän iloitsee kokkolalaislasten aitoudesta.

- Täällä kasvaa terveitä, normaaleja kunnon lapsia, hän kehuu.

Papp neuvoo vanhempia luottamaan valmentajaan. Lapset ryhtyvät usein imemään itseensä aikuisen jännitystä.

- Antaa lasten löytää oma tiensä. Tämä on heidän harrastuksensa, Papp muistuttaa.

Hän myöntää tehneensä virheitä omien lastensa kohdalla. Äitinsä tavoin hänkin on elänyt ja hengittänyt luistelua omien lastensa kohdalla. Siinä ei ole mitään pahaa niin kauan kuin se ei synnytä liiallisia paineita.

- Kun oma lapsi on mukana, ajatus sokeutuu. Pitää miettiä millaisen suhteen lapsiinsa haluaa. Minullakin on ollut vääriä ajatuksia, mutta olen opetellut hallitsemaan niitä.

Joskus lapset ohjaavat vanhempiaan tekemään oikeita valintoja. Näin on käynyt myös huippuvalmentaja Papp’ille.

- Poikani Bela kysyi minulta kerran voisinko olla vain hänen äitinsä, eikä valmentaja. Se kirpaisi, mutta etsimme toisen valmentajan, hän kertoo.

Taitoluistelu sopii loistavasti pojillekin

Kokkolan Taitoluistelijat on Papp’in mukaan hyvin johdettu seura. Hänellä ei ole halua eikä tarvetta tehdä isoja muutoksia.

- Suuret muutokset eivät tarkoittaisi yhtäkkistä menestystä. Asiat ottavat aikaa, hän tietää.

Papp harmittelee poikien vähäistä määrää kokkolalaisessa taitoluistelussa.

- Taitoluistelu on loistava laji pojille. Saa tehdä temppuja, ja tavoitella kovaa vauhtia. Sitä puolta pitäisi markkinoida enemmän, hän miettii. Sama sääntö pätee kaikilla. Ohjattu harjoitus on vain osa harjoittelua. Menestyäkseen pitää olla myös omatoimisuutta.

- Pitää löytyä tahtoa ja paloa lajiin. Silloin kehittyy, Papp tietää.

Papp kertoo tulleensa Kokkolaan pääosin perhesyistä. Iäkkäät vanhemmat asuvat Kokkolassa.

- Lähdin kotoa hyvin nuorena. Nyt haluan viettää aikaa vanhempieni kanssa, Papp kertoo.

Elämänvaihe on muutenkin uusi. Kaksi lapsista asuu Kanadassa, kaksi Suomessa.

- Nyt on aika kun lapset ovat lähteneet kotoa. Eräänlainen itsensä etsimisen periodi. Tulevaisuudesta en tiedä, mutta nyt haluan olla täällä, hän kertoo.

Kokkolaa Papp pitää urheilukaupunkina. Kaupungilla ihmisiä näkyy vähän, mutta hallit, lenkkipolut ja jumppasalit ovat täynnä.

- Ihmiset käyvät peleissä, ja elävät ja hengittävät urheilua.

Luistelulle hän toivoo enemmän näkyvyyttä. Täällä on hienoa luisteluhistoriaa, kuten Jackson Haines, jota voisi hyödyntää paremmin.

- Haluaisin urheilun näkyvän myös keskikaupungilla. Minulla on paljon visioita. Silloin kun äitini luisteli, Kokkolassa oli yli 3000 ihmistä katsomassa, hän heittää.

Kirjoittaja: Anu Kauppila, Keski-Pohjanmaan Urheiluväen Joulu -lehti 11/2018




   
Keski-Pohjanmaan Liikunta
«  Marraskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
 
 
 Koulutus
 
 Kokous
 
 Tapahtuma
 
 Seminaari
Kategoriat