My Items

Liikunnallista elämäntapaa edistävät, valtion yleisavustusta saavat järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolituksista ja yhteisestä vaikuttamisesta. Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa. - “Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. - “Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävän valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.” Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen. Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija. Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas. Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat - liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä - liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen. Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa. Kumppanuustyötä tekevät: Finlands Svenska Idrott FSI Koululiikuntaliitto KLL Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL Pyöräliitto Reserviläisurheiluliitto RESUL SAKU ry Suomen Kuurojen Urheiluliitto Suomen Latu Suomen Liikunnan Ammattilaiset Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU Suomen NMKY:n Urheiluliitto Suomen Paralympiakomitea Suomen Retkeilyliitto Suomen Sotilasurheiluliitto Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Suomen Urheiluopistot Lisätietoja Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@alueet.fi

Suomalaisissa urheiluseuroissa tiedetään, että näkyvyys, selkeä tiedonkulku ja hyvä vuorovaikutus ovat tärkeitä niin harrastajien, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneidenkin kannalta. Seurabarometrin tuloksista käy kuitenkin ilmi, että viestinnän suunnitelmallisuus on monessa seurassa vielä aika vajavaista. Valtakunnallisesti vain 21 prosenttia seuroista arvioi, että seuralla on viestintäsuunnitelma. Markkinointisuunnitelma on vielä harvemmalla, vain 13 prosentilla. Samalla 68 prosenttia seuroista on kiinnostunut tuesta viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatimiseen. Viestintää ei siis välttämättä osata nostaa seuran päätöksenteossa riittävän tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Viestintä on enemmän kuin somejulkaisuja Seuran viestintä mielletään usein tapahtumatiedotteiksi, harjoitusvuorojen muutoksiksi ja sosiaalisen median julkaisuiksi. On se kuitenkin paljon muutakin. Viestintä on tapa tehdä seuran toiminta näkyväksi, rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja tukea seuran strategisia tavoitteita. Ulkoinen viestintä ei ole vain näennäistä yhteistyökumppaneiden toiveiden täyttämistä. Seura viestii joka hetki myös huoltajille, kunnille, lajiliitoille, yhteistyökumppaneille, paikallismedialle ja muulle yhteisölle. Kun seura kertoo avoimesti toiminnastaan, tapahtumistaan, onnistumisistaan ja arvoistaan, se tekee näkyväksi myös sen merkityksen, jota se tuottaa alueellaan. Kotimainen urheiluseurojen markkinointiviestintää käsitellyt tutkimus osoittaa, että seurat käyttävät monia viestintäkanavia, mutta aikaa ja osaamista ei aina ole riittävästi. Tällöin eri kanavien tarkoitukset voivat jäädä epäselviksi. Siksi pienelle seuralle ei välttämättä ole hyödyksi yrittää olla mukana kaikissa mahdollisissa kanavissa. Olennaisempaa olisi tunnistaa, missä oma jäsenistö ja seuran tärkeimmät sidosryhmät ovat, ja huolehtia, että niissä kanavissa viestitään riittävän säännöllisesti. Jos otetaan koko seurakenttä huomioon, niin verraten harvassa tapauksessa yhteistyökumppani saa tai edes kaipaa konkreettista hyötyä tai rahaa tukemisensa vastineeksi. Jotta seura saa ulkoisen viestinnän tarkoituksenmukaiseksi, pitää tieto kulkea seuran sisällä riittävän hyvin. Viestinnän kehittäminen ei siis ole vain ulospäin näkyvyyden rakentamista. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, on se, miten tieto liikkuu seuran sisällä. Viestinnällinen linja helpottaa arkea Viestinnällinen linja tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten seura viestii. Mistä asioista kerrotaan, millä sävyllä, missä kanavissa ja kuka vastaa mistäkin? Myös se, miltä näytetään, on osa viestinnällistä linjaa. Tähän auttaa viestintäsuunnitelma. Hyvä viestintäsuunnitelma voi olla muutaman sivun käytännön koonti, jossa sovitaan viestinnän tavoitteet, tärkeimmät kohderyhmät, kanavat, vastuut ja vuosittainen rytmi. Usein pienikin suunnitelma helpottaa stressiä joltain taholta. Viestintäsuunnitelma tekee myös sen arvioinnista helpompaa. Seura voi pysähtyä pohtimaan: tavoittaako viestintä oikeat ihmiset, löytyykö olennainen tieto helposti ja saavatko jäsenet mahdollisuuden kysyä tai antaa palautetta? Kriisiviestintä alkaa jo ennen kriisiä Kriisejä ei voi ennustaa, mutta niihin voi varautua. Seurassa kriisi voi liittyä esimerkiksi vakavaan tapaturmaan, epäasialliseen käytökseen, häirintäepäilyyn, talousongelmaan, somessa leviävään kohuun tai avainhenkilön äkilliseen poistumiseen. Kansainvälisestä urheilun kriisiviestinnästä on muodostunut oma tutkimussuuntauksensa. Tutkimus korostaa, että kriiseissä luottamuksen kannalta keskeisiä ovat nopeus, rehellisyys, johdonmukaisuus ja eri sidosryhmien huomioiminen. Seuralle tämä tarkoittaa, että jo etukäteen kannattaa sopia, kuka johtaa viestintää, kuka toimii varahenkilönä ja kuka voi kommentoida asioita julkisesti. Viestinnän kehittäminen ei vaadi jokaiselta seuralta suurta budjettia tai viestinnän ammattilaista. Tärkeintä on rakentaa viestinnälle yhteiset pelisäännöt. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: viestintäsuunnitelman laatiminen tai päivittäminen viestintä- ja markkinointivastuiden nimeäminen sekä varahenkilöiden sopiminen muutaman keskeisen viestintäkanavan valitseminen ja niiden käyttötarkoitusten selkeyttäminen sisäisen tiedonkulun varmistaminen hallituksesta joukkueisiin ja vapaaehtoisille asti jäsenistön, huoltajien ja vapaaehtoisten palautteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen kevyen kriisiviestintäohjeen laatiminen sekä avainhenkilöihin liittyvän varautumisen parantaminen KOULUTUKSET Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: Urheiluseuran viestintä (3 h) – ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediaviestintä, kriisiviestintä Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen Lähteet ja lisälukemista Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Hyttinen, T. 2017. Parempaa vuorovaikutusta: Miten urheiluseuran viestintää kehitetään ammattimaisempaan suuntaan? Kauppinen, J. 2015. Yhdistysten markkinointiviestintä urheiluseurojen tapauksessa. Santalahti. 2022. Urheiluseuran viestintä sekä Viestintäsuunnitelmapohja. Seurahyvinvoinnin työkalupakki. Harker, J. L. & Saffer, A. J. 2018. Mapping a Subfield’s Sociology of Science: A 25-Year Network and Bibliometric Analysis of the Knowledge Construction of Sports Crisis Communication. Journal of Sport and Social Issues. Evan L. Frederick & Ann Pegoraro. 2023. Examining the Intersection of Sport, Social Media, and Crisis Communication. International Journal of Sport Communication. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 5: Urheiluseuran viestintä - muutakin kuin somea. Podcasti löytyy sekä Youtubesta että Spotifysta. Youtube: Seurabarometri-podcast - YouTube Spotify: https://open.spotify.com/show/73uMd4lcj9TBS9XrphyE1z?si=21005a0807e34d2b

Lasten Liike -ohjaajakoulutus antaa ohjaajalle perustiedot 6–12-vuotiaiden lasten liikunnallisen harrastusryhmän ohjaamiseen. Koulutus on suunnattu aloitteleville tai nuorille ohjaajille, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan ohjauskokemusta. Koulutus onkin erinomainen startti ohjaajan polulle. Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari5.nsf/ilmoall?openform&s=n&id=15CD35D149CA3B09C225882C002D9C04

Den 4 november 2026 välkomnar vi dig till Olympiastadion i Helsingfors för den fjärde upplagan av Mera Rörelse – ett seminarium som samlar engagerade personer från hela Svenskfinland för att inspireras, lära av varandra och tillsammans utveckla en mer aktiv vardag för barn och unga. Mera Rörelse 2026 – Vi ses i Helsingfors! Reservera detta datumet redan idag! Den 4 november 2026 välkomnar vi dig till Olympiastadion i Helsingfors för den fjärde upplagan av Mera Rörelse – ett seminarium som samlar engagerade personer från hela Svenskfinland för att inspireras, lära av varandra och tillsammans utveckla en mer aktiv vardag för barn och unga. Hur skapar vi lärmiljöer där rörelse, delaktighet och välbefinnande blir en naturlig del av varje dag? Hur kan vi tillsammans omsätta idéer till hållbar praktik? Mera Rörelse erbjuder aktuell kunskap, inspirerande föreläsningar, konkreta exempel från verksamheten och värdefulla möten mellan människor som delar samma mål – att stärka barns och ungas möjligheter till en aktiv och hälsofrämjande vardag. Seminariet riktar sig till dig som arbetar inom: småbarnspedagogik grundläggande utbildning andra stadiet kommuner och utbildningsanordnare utvecklings- och samordningsuppdrag skolledning och ledarskap undervisning, handledning och elevstöd främjande av hobbyverksamhet och en aktiv livsstil beslutsfattande och utvecklingsarbete. Oavsett om du möter barn och unga i vardagen, leder utvecklingsarbete eller fattar beslut som påverkar deras möjligheter till rörelse, är du varmt välkommen. Programmet presenteras under hösten, men vi hoppas att du bokar datumet redan nu. Datum: 4 november 2026 Plats: Olympiastadion, Helsingfors Tillsammans från ord till rörelse! Mera Rörelse arrangeras i samarbete mellan LiikU, Kepli, PLU och ESLU. Seminariet möjliggörs genom projektet Lisää liikettä. Med stöd av Tillstånds- och tillsynsverket samt i samarbete med Folkhälsan och FSI – Finlands Svenska Idrott.

Syksyllä 2025 käynnistetty liikunnan aluejärjestöjen Kunnossa kassulle -hanke laajenee kaikkiin maakuntiin vuoden 2026 aikana osana hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tavoitteena on tukea ja kannustaa kutsuntaikäisiä nuoria miehiä ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia naisia kohti liikunnallisempaa elämäntapaa ja parempaa toimintakykyä – niin palvelusta kuin tulevaa elämää varten. Kunnossa kassulle –hanke pilotoi liikunta- ja toimintakykyä edistävää kutsuntojen toimintamallia syksyllä 2025 viiden kunnan kutsuntatilaisuudessa. Syksyllä 2026 toimintamalli laajenee kaikkiin maakuntiin, yhteensä noin 40 kunnan kutsuntatilaisuuteen, joissa liikunnan aluejärjestöt yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja kuntien liikuntatoimen kanssa kohtaavat yhteensä yli 7000 kutsuntakuulutettua. Kutsuntojen avaustilaisuuden liikuntapuheenvuoron lisäksi liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä MPK:n ja kuntien liikuntapalveluiden kanssa pitävät erillistä liikunta- ja toimintakykypistettä, jossa nuoret kohdataan henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykykeskustelun äärellä. Nuoria kannustetaan aktiivisuuteen sekä hyödyntämään hankkeen tarjontaa palvelukseen valmistautumisen tueksi. Fyysisen toimintakyvyn tueksi on tarjolla liikunnan aluejärjestöjen 12 viikon yksilöllinen valmennusjakso sekä Puolustusvoimien MarsMars-sovellus harjoitteineen, MPK:n Kunnossa inttiin –kurssit sekä kuntien liikuntamahdollisuudet ja liikuntaneuvonta. Kutsunnat ovat nuorten elämässä yksi viimeisistä vaiheista, jossa tavoitetaan vielä laajasti ikäluokkaa. Se on oiva tilaisuus ottaa liikunnallinen elämäntapa puheeksi sekä kannustaa tulevia varushenkilöitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan”, kuvaa pääsihteeri Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä. Vuonna 2025 pilotoitu Kunnossa kassulle -toimintamalli integroitui onnistuneesti kutsuntapäivien kulkuun. Tuolloin pilottikuntien kutsunnoissa tavoitettiin käytännössä kaikki kutsuntakuulutetut, joista henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykypisteellä vieraili 1 115 kutsuntakuulutettua eli 82 % pilottikunnissa kutsuntoihin kutsutuista nuorista. Pilotin palautekyselyn tulokset osoittivat, että liikunnan aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden läsnäolo kutsunnoissa vahvistaa nuorten tietoisuutta ja motivaatioita kohti liikunnallista elämäntapaa, ja henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakyvyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi Keski-Pohjanmaan Liikunan toiminta- alueella pilottikunnat ovat: Kalajoki, Haapajärvi, Sievi ja Ylivieska Lisätietoa ja yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan Liikunnan alue: Kunnossa kassulle – hankekoordinaattori, Eeva-Maria Fränti, 0440916074, eeva-maria.franti(a)kepli.fi Valmennukset: Janne Nivala, 0440916075, janne.nivala(a)kepli.fi Lisätietoa valtakunnallisesti: Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p. +358 40 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi Kunnossa kassulle -verkkosivu Suomen Liikunnan Alueiden sivulla

Uusi opas auttaa seuraa hakemaan EU-rahaa – ilmaiseksi ja ilman aiempaa kokemusta Onko seurassanne mietitty EU-rahoitusta, mutta hakeminen on tuntunut liian vaikealta? Nyt siihen on apu. EU Sport -hankekirjoitusopas on tehty juuri urheiluseuroille, jotka hakevat EU-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Raha on olemassa – sitä vain pitää osata hakea. Vuosina 2021–2023 lähes 300 suomalaista urheiluseuraa sai EU-hankerahoitusta yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Silti valtaosa seuroista ei ole vielä kokeillut. Opas kertoo selkokielellä, mistä liikkeelle: • Mistä rahaa voi hakea? Leader-rahoitus, maaseuturahasto ja Erasmus+ Sport käydään läpi seuran näkökulmasta – kuka voi hakea, kuinka paljon ja mihin. • Onko seuramme valmis? Yksinkertainen tarkistuslista siitä, mitä hakeminen käytännössä vaatii. • Miten hakemus kirjoitetaan? Tarve ja kohderyhmä, tavoitteet, aikataulu, riskit, viestintä, budjetti ja kumppanit – vaihe kerrallaan. • Entä hankkeen jälkeen? Seuranta, raportointi ja se, miten toiminta jatkuu rahoituksen päätyttyä. Mukana on myös oikeita esimerkkejä seuroista ja sanasto, joka avaa hankekielen hankalimmat termit. Opas syntyi seurojen omasta toiveesta: talvella 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 300 liikunta- ja urheilutoimijaa, ja hankekirjoitusopasta pidettiin yhtenä tarpeellisimmista tukitoimista. Opas on osa EU Sport 2.0 -hanketta, jonka toteuttavat Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Liikunnan Alueet (jäseninä Liikunnan aluejärjestöt), Olympiakomitea ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Lataa opas maksutta täältä ”Joku ne EU-rahat hakee ja saa – miksi ei liikuntaväki!” Lisätietoja: Timo Hämäläinen, erityisasiantuntija, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, timo.hamalainen@plu.fi Ideasta hankkeeksi koulutus seuroille syksyllä 2026 Tervetuloa maksuttomaan Ideasta hankkeeksi-koulutukseen, minkä EU Sport -hanke ja Liikunnan aluejärjestöt (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu yhdessä muiden Suomen Liikunnan Alueet ry:n jäsenten kanssa) järjestävät syksyllä 2026. Koulutus toteutetaan Teamsin kautta · tiistaina 15.9.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto) ja · maanantaina 5.10.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto). Ensimmäinen ilta on kaikille kiinnostuneille seuroille sopiva, toinen ilta erityisesti (EU-)hanketoimintaa aloitteville seuroille (ei juuri aiempaa EU-hankekokemusta, liikkeelle lähdetään perusteista). Lähestymiskulma asioihin on seuranäkökulma, mutta muutkin tahot saavat toki osallistua tilaisuuksiin. Kahden illan koulutuskokonaisuutta täydentävät Opetushallituksen Erasmus+Sport-hakuwebinaarit loppusyksystä 2026 ja Leader-rahoituksesta järjestettävä erillinen infoilta loppusyksyllä 2026. Teemoina 1:ssä Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat: • Tausta ja iso kuva rahoitusmahdollisuuksien vaihtoehdoista eri toimijoille • Seuranne hankkeiden haku- ja toteutusvalmiuden arviointi • Seuroille mahdolliset avustukset, tuet ja rahoitusmahdollisuudet (lyhyt yleiskuvaus) • Rahoitushaku: tarpeen, taustan ja kohderyhmien kartoittaminen ja kuvaaminen • Jatkotoimet ja kotitehtävät ennen seuraavaa iltaa → työkirja opastaa! • Keskustelua ja omaa pohdintaa illan lomassa Teemoina 2:ssa Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat: • Tavoitteiden ja haluttujen tulosten määrittely, toimintasuunnitelman tekeminen • Seuran vuoden kokonaiskulut (budjetti) ja siihen liittyvä hankekieli • Raportointi ja viestintä, tulokset, vaikuttavuus, arviointi • Keskustelua ja omaa pohdintaa välillä • Jatkotoimet ja kotitehtävät HUOM! JOS ilmoittaudut koulutusprosessiin, saat joka tapauksessa Teams-linkin myös 2. iltaan. JOS seuranne on kokenut hanketoimija, suosittelemme, että seura käyttää omaa harkintaa osallistumisessa 2. iltaan (oman aikanne säästämiseksi). Toinen ilta painottuu vielä enemmän aloitteleviin hanketoimijoihin. Ilmoittautumislinkki on auki ma 7.9.2026 klo 12.00 asti, tämän jälkeen ilmoittautuneet saavat pienen ennakkotehtävän. Ilmoittautuneet saavat itselleen sähköpostiinsa koulutuksessa hyödynnettävän työkirjan hankekirjoittamisen tueksi, pikaisesti vastattavia ennakkotehtäviä ja linkin Teams-infoon (ennakkomateriaali ja teams-kutsu tulee 8.9.2026). Luonnollisesti ilmoittautuneille lähtee linkki juuri julkaistuun urheiluseurojen EU Sport-hankekirjoitusoppaaseen. ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ: https://link.webropol.com/s/ideastahanke

Suomalaisissa urheiluseuroissa strategiaa ei vastusteta. Oikeastaan päinvastoin: seurat tunnistavat strategian tarpeen ja pitävät pitkän aikavälin suuntaa tärkeänä. Silti Seurabarometrin tulokset kertovat, että strateginen johtaminen on monessa seurassa vähäistä tai sitä ei ainakaan systemaattisesti tehdä. Valtakunnallisesti 46 prosenttia seuroista arvioi strategiansa olevan kunnossa, 42 prosenttia osittain kunnossa ja 11 prosenttia ei kunnossa. Kokonaiskuva on siis hyvin epätasainen. Noin puolessa seuroista strategia on seurojen itsensä mielestä aidosti ajan tasalla, lähes yhtä moni tunnistaa puutteita, ja noin joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä. Samalla 56 prosenttia seuroista arvioi tarvitsevansa strategiatyötä lähitulevaisuudessa: 17 prosenttia kokee, että siihen pitäisi ryhtyä heti, ja 39 prosenttia on kiinnostunut, vaikka asia ei olisi juuri nyt akuutti. Seuroissa strategiatyö on pääsääntöisesti kesken Seurabarometrin tuloksissa operatiivinen johtaminen toimii strategista johtamista paremmin. Tämä näkyy siinä, että arjen tekeminen, tapahtumien järjestäminen, toimintasuunnitelmat ja kausien läpivienti onnistuvat usein kohtuullisen hyvin, vaikka pitkän aikavälin suunta olisi hivenen epäselvä. Seurat siis tekevät paljon asioita hyvin, mutta eivät aina ehdi tai muista pysähtyä pohtimaan, miksi juuri näitä asioita tehdään ja mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä. Sama näkyy myös yksittäisissä johtamisen osa-alueissa. Seuroista 71 prosenttia kokee, että arvot ohjaavat toimintaa, ja 60 prosenttia arvioi johtokunnan osaamisen olevan kunnossa. Sen sijaan johtosäännöt ja talousohjeet ovat kunnossa vain 49 prosentilla seuroista, mikä kertoo siitä, että strategisen johtamisen tueksi tarvittavat rakenteet ja strategisen johtamisen mittarit eivät ole kovin hyvin linjattuja asioita. Suurin haaste ei ole asenne, vaan ajan ja osaamisen puute Avoimet vastaukset vahvistavat saman tulkinnan. Strategiaan liittyvissä kommenteissa toistuvat strategian vanhentuminen, epäselvyys, ajan puute, resurssien vähyys ja se, ettei strategia ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi. Moni seura tunnistaa, että strategia pitäisi päivittää, mutta arki vie ajan, hallituksen vaihtuvuus katkaisee jatkuvuuden tai prosessille ei löydy riittävästi vetäjiä. Seurat siis arvostavat strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia, mutta eivät useinkaan pysty panostamaan siihen riittävästi. Hyvä strategia ei aina ole raskas asiakirja Strategia ei ole ensisijaisesti pitkä dokumentti, vaan tapa tehdä valintoja, kirkastaa seuran olemassaolon tarkoitusta ja luoda jonkinlainen seuran historiaan ja seurakulttuuriin tukeutuva suunta seuralle. Asiantuntijoiden ja tutkimuksenkin pohjalta strategia toimii vain, jos se kytkeytyy arkeen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että strategia näkyy vuosikellossa, toimintasuunnitelmassa, viestinnässä, päätöksenteossa ja siinä, mitä seura pitää tärkeänä. Strategia on todellinen vasta silloin, kun jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät ja hallitus tunnistavat sen omakseen. Toimintaympäristö pakottaa yhä useamman seuran strategisiin valintoihin Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että strategiatyöhön ryhdytään usein vasta silloin, kun toimintaympäristö pakottaa siihen. Kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus, harrastajamäärien muutokset, vapaaehtoisten saatavuus, väestökehitys ja viestinnän uudet vaatimukset ajavat seuroja pohtimaan, mitä ne tekevät tai pystyvät tekemään tulevaisuudessa enemmän, mitä vähemmän ja kenelle seura on olemassa. Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne seurat, jotka ovat luoneet suuntaviivoja tulevaisuuteen ja tehneet säännöllistä strategiatyötä, ovat menestyvämpiä, mutta myös vastustuskykyisempiä kriisien sattuessa kohdalle. Strategia auttaa seuraa tekemään tietoisia valintoja ennen kuin ympäristön paine tekee valinnat seuran puolesta. Erityisesti pienissä vapaaehtoisvetoisissa seuroissa tämä voi olla ratkaisevaa elinvoiman kannalta. Kehittämisen suunta: strategiasta arjen työkaluksi Aina ei ole tarvetta lähteä pitkään, laajaan ja raskassoutuiseen strategiaprosessiin. Olennaisempaa on, että seuralla on omaan kokoon, resursseihin ja toimintaympäristöön sopiva tapa sanoittaa perustehtävänsä, tavoitteensa ja tärkeimmät valintansa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: strategian päivittäminen riittävän säännöllisesti strategian muuttaminen konkreettisiksi tavoitteiksi, mittareiksi ja vuosittaisiksi toimenpiteiksi jäsenistön, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin seurannan ja jalkauttamisen vahvistaminen niin, että strategia näkyy arjessa eikä jää asiakirjaksi ulkopuolisen sparrauksen hyödyntäminen silloin, kun seuralla ei ole riittävästi omaa aikaa tai osaamista prosessin vetämiseen Strategia ei ole seurassa itseisarvo. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun se auttaa seuraa toimimaan johdonmukaisemmin, kestävämmin ja omannäköisemmin. KOULUTUKSET Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen Urheilun johtaminen seurassa (3h) – strategia, valmennuslinja, yhteistyö LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Kuuluvainen, A. 2011. Dynamic Capabilities in the International Growth of Small and Medium-Sized Firms. Turku School of Economics, University of Turku Ivašković, I. 2022. The Strategic Determinants of the Sport Club Performance. Zagreb International Review of Economics & Business. Soares, J. 2024. The Unsustainable Strategy of Voluntary Sports Clubs or an Opportunity for Rational Management of Sport Management? Open Journal of Social Sciences. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen. Spotify: https://open.spotify.com/episode/5KfPBB1WCbDmgDWIuhOsrA?si=068b377562a34ae8 Youtube: 3. Urheiluseuran strategia - "Miksi seura on olemassa?" - YouTube

Tervetuloa Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n kevätkokoukseen 25.6.2026 klo 18.30. Ilmoittauduthan kokoukseen viimeistään tiistaina 23.6. sähköpostitse osoitteeseen toimisto@kepli.fi Aika: Torstai 25.6.2025 klo 18.30 (Valtakirjojen tarkastus klo 18:00 alkaen) Paikka: Keplin toimisto, Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola

Urheiluseura nuoren työnantajana- koulutukset 1.6 ja 11.6 teams- yhteydellä: Urheiluseurat toimivat yhä useammin työnantajina ja monelle nuorelle seura on ensimmäinen työpaikka. Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) tarjoaa lisämahdollisuuksia palkata nuoria seuroihin kesätöihin, mutta ei ehdoilla millä hyvänsä. Seurassa on hyvä tuntea työnantajana toimimisen perusteet sekä nuoria koskevat erityiskysymykset. Alla on lisätietoja koulutuksista sekä ilmoittautumislinkit: 1.6 klo 16-17: Ilmoittaudu 11.6 klo 19-20: Ilmoittaudu Lasten liike- ohjaajakoulutukset 1.6 Ylivieska ja 9.6 Kokkola: Lasten Liike -ohjaajakoulutus antaa ohjaajalle perustiedot 6 -12-vuotiaiden lasten liikunnallisen harrastusryhmän ohjaamiseen. Koulutus on suunnattu aloitteleville tai nuorille ohjaajille, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan ohjauskokemusta. Koulutus onkin erinomainen startti ohjaajan polulle. Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen. 1.6 Ylivieska klo 16.30-20: Ilmoittaudu 9.6 Kokkola klo 16.30-20: Ilmoittaudu

Lisää liikettä -hankkeessa kehitettiin helmikuussa loppuneella hankekaudella uusia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Tulokset olivat erinomaisia. Liikunnan aluejärjestöt panostivat helmikuun lopussa päättyneellä Lisää liikettä -hankekaudella uudenlaisiin työkaluihin, joilla lasten ja nuorten liikkumista voidaan edistää varsinkin kouluissa. Perusasteella otettiin koko maassa käyttöön Move!-vinkkipankki. Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa kirjastossa on 28 videota, joissa nuoret tekevät kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta kehittäviä käytännön harjoitteita. Videoita voi hyödyntää niin Move!-mittauksiin valmistautumiseen liikunnan oppitunneilla kuin oppilaiden omaehtoisen liikunnan lisäämiseen välitunneilla. - Vinkkipankki on saanut hyvää palautetta helppokäyttöisyydestään ja monipuolisuudestaan. Opettajille siitä on tullut työkalu, jota voi soveltaa erilaisille oppijoille, Lisää liikettä -hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kertoo. Monet harjoituksista on helppo pelillistää, mihin on annettu vinkkejä myös vinkkipankin käyttöön liittyvissä työpajoissa. Toinen suuri ponnistus viime hankekaudella oli Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjan tuottaminen. Neljässä YouTube-jaksossa kerrotaan, miten liikunnallisen elämäntavan kirjaaminen perusopetuslakiin 1.8.2026 vaikuttaa kouluissa. Rehtorit, opettajat ja koulun johto saavat koulumaailman asiantuntijoilta käytännön vinkkejä liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehittämiseen lakimuutoksen myötä. - Videomuotoinen viestintä on otettu hyvin vastaan, sillä lakimuutos on avautunut sitä kautta helposti. Kiitosta on tullut asiantuntijoiden osaamisesta ja videoiden sisältöjen laadukkuudesta, Martinmäki jatkaa. Loppuvuodesta ulos tulee uusi kausi, jossa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista ja tietotaitoa syvennetään. Toisen asteen opiskelijoiden liikuttamisen eteen tehtävässä työssä keskityttiin viime hankekaudella toiminnallisten oppituntien kehittämiseen ja tauottamiseen opiskelupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa luotettiin jo useampana vuotena suurta suosiota saaneisiin Jekkujänön liikunnallisiin materiaaleihin. Tunnetaitoteemaiseen Jekku-jänön seikkailuviikkoon osallistui 1 241 varhaiskasvatusyksikköä, joissa yli 16 000 varhaiskasvattajan voimin liikkui noin 71 000 lasta. Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkeen lisäämistä Suomessa 15 alueella. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. - Tavoitteemme on, että liike juurtuu osaksi varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen arkea ja saamme sitä kautta aikaan pysyviä tuloksia, hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kiteyttää. Kahdentoista kuukauden mittainen uusi hankekausi on alkanut maaliskuun alussa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Siirry Move!-vinkkipankkiin Tutustu Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjaan Katso lisää Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuilta Teksti: Maija Arosuo Kuva: Tussitaikurit

Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille. Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua. Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään. Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä. Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. KOULUTUKSET Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa. Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" - YouTube

Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia saa toukokuussa poikkeuksellisen vierailun, kun Olympiavoittajat ry:n kiertue saapuu Kokkolaan. Olympiavoittajat vierailevat urheiluakatemiassa tiistaina 19.5. Illalla alueen urheilijoilla, valmentajilla ja yleisöllä on mahdollisuus kohdata suomalaisia huippu-urheilun legendoja avoimessa tapahtumassa Kokkolan torilla kisakatsomon tapahtumateltassa. Paikalla ovat olympiavoittajat Tapio Korjus - olympiakultaa keihäänheitossa Soulissa 1988 Juha Mieto - olympiakultaa miesten 4x10 kilometrin viestihiihdossa Innsbruckissa 1976 Jouko Salomäki - olympiakultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa Los Angelesissa 1984 Illan aikana kuullaan suoraa ja rehellistä puhetta siitä, mitä olympiavoitto on vaatinut ennen ja mitä se vaatii tänä päivänä. Keskustelu ei jää pelkästään urheiluun, vaan avaa näkökulmia heittäytymiseen, pitkäjänteisyyteen, paineensietoon ja tavoitteelliseen tekemiseen. Tapahtumaan osallistuville tarjoutuu lisäksi mahdollisuus syventää kokemustaan. Yleisö saa luettavakseen QR-koodin kautta Ari Pusan teoksen Voittajat – Olympiasankarit kertovat, jossa suomalaiset olympiasankarit avaavat omia tarinoitaan. Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemialle vierailu on osa Keski-Pohjanmaan Valmentajafoorumeita ja laajempaa työtä, jossa nuorille urheilijoille ja valmentajille tuodaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii. Tapahtuma on avoin kaikille. Aika: tiistai 19.5. kello 18–20 Paikka: Kokkolan tori, kisakatsomon tapahtumateltta Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia yhteistyössä Olympiavoittajat ry:n kanssa