My Items

Keski-Pohjanmaan Valmentajafoorumin seuraavassa illassa keskitytään urheilun ja huippu-urheilun toimintakulttuuriin. Illan puhujana toimii Pia Pekonen, valmennusosaamisen erityisasiantuntija Suomen Olympiakomiteassa. Keski-Pohjanmaan Valmentajafoorumi järjestetään 6.10. klo 19.00 etäyhteydellä Teamsin kautta. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikkien lajien valmentajille, ohjaajille, vanhemmille ja urheilijoiden tukijoille. Liity: https://teams.microsoft.com/meet/318901023842935?p=soFDLrEoDz4RbWC0Er Kokoustunnus: 318 901 023 842 935 Tunnuskoodi: 6xb27hq9 Tilaisuuden järjestää Keski-Pohjanmaan Liikunta yhdessä Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemian kanssa, tukijana toimii Keski-Pohjanmaan Urheilun Tukijat ry.

Välkommen till en inspirerande seminariedag om rörelse och välmående för barn och unga! Vi välkomnar personal inom småbarnspedagogik, grundläggande utbildning och andra stadiet – samt alla andra intresserade – till ett avgiftsfritt seminarium. Kom och lyssna på aktuella föreläsningar och delta i praktiska workshoppar med konkreta verktyg för vardagen. För att sätta guldkant på dagen får du också möjlighet att träffa kollegor från olika regioner, dela erfarenheter och skapa nya nätverk. Seminariedagen fokuserar på delaktighet, rörelseglädje och hållbar hälsa – för en mer aktiv vardag för alla barn och unga. Plats: Olympiastadion, Helsingfors Datum & tid: 4.11.2026 kl. 08.30 – 14.30 Pris: Avgiftsfritt, lunch på egen bekostnad Anmäl dig senast: 20.10.2026 SEMINARIEPROGRAM: 08.30 Morgonfika 09.00 Välkomstord + aktuellt LiikU, KepLi, PLU och ESLU 09.15 Aktuellt om statsunderstöd för finlandssvenska kommuner och föreningar – nuläge och möjligheter Kristian Åbacka, gruppchef för idrottsväsendet från Tillstånds- och tillsynsverket 09.50 Generation Pep – framgångsrika insatser för ökad rörelse och bättre hälsa bland barn och unga (på distans) Carolina Klüft, olympisk mästare och verksamhetschef för Generation Pep 10.45 Verksamhetspärlor – goda exempel och gemensamt lärande Vi får bekanta oss med bra exempel och tillsammans lära oss hur man kan främja fysisk aktivitet bland olika målgrupper. Därefter får deltagarna dela sina erfarenheter och bra exempel från sina egna kommuner, som vi sedan diskuterar tillsammans och lär oss av. 11.45 Info om eftermiddagen LiikU, KepLi, PLU och ESLU 11.50 Lunch (på egen bekostnad) 12.50 Workshop 1 13.40 Workshop 2 14.20 Tack LiikU, KepLi, PLU och ESLU SEMINARIETS WORKSHOPS: Välj det alternativ du vill delta från de båda workshopparna (1 & 2). WORKSHOP 1, kl. 12.50–13.30 Rörelseglädje och delaktighet med hjälp av visuellt stöd. Workshop ledare: Michaela Holm, Folkhälsan. Målgrupp: Småbarnspedagogik, grundläggande utbildning, andra stadie, hobbyverksamhet. Workshopsbeskrivning: Alla med och röra på sig! Visuellt stöd, såsom bildstöd och tecken, kan göra det lättare för barn och unga i olika åldrar att förstå, delta och känna sig trygga i rörelse och aktivitet. Kom med på en inspirerande och praktisk workshop där vi bekantar oss med olika sätt att använda visuellt stöd – från småbarnspedagogik och skola till andra stadiet och verksamhet för unga. Vi provar tecken som stöd och testar konkreta aktiviteter med hjälp av bildstöd. Du får idéer och verktyg som kan anpassas till olika åldrar, grupper och verksamhetsmiljöer. Alla deltagare får Folkhälsans material Fartfyllt med bilder – 10 pulshöjande lekar med bildstöd. Från lagändring till en aktivare skolvardag Workshop ledare: Skolan i Rörelse Målgrupp: Förskoleundervisning och grundläggande utbildning Workshopsbeskrivning: Hur Skapar vi en fysiskt aktiv vardag som blir en naturlig del av skolan och förskolans verksamhet och varje barns lärande? Vi går från lagtext till konkreta hadlingar, idéer och lösningar som gör skillnad. Rörelse som stärker psykisk hälsa. Workshopledare: Anna-Lena Sahlström, Mieli rf. Målgrupp: Grundläggande utbildning, andra stadie och hobbyverksamhet Workshopsbeskrivning: Hur kan vi stärka rörelse, välbefinnande och psykisk hälsa som en naturlig del av barn och ungas vardag? I workshopen får du bekanta dig med praktiska verktyg från MIELI rf, Må bra-handen och metodbanken Kom igen! som hjälper dig att se helheten, planera insatser och omsätta idéer i konkret verksamhet. Vi funderar på hur de kan användas i den egna vardagen. Färdigt, roligt och aktivt – Majblomman Majs rörelseäventyr Workshop ledare: Jette Timgren, Folkhälsan Målgrupp: Småbarnspedagogik, hobbyverksamhet, nybörjarundervisning och eftisverksamhet Workshopbeskrivning: Du får med dig ett konkret tryckt material om Majblomman Maj som vill få tillbaka sina färggranna kronblad med hjälp av att barnen rör på sig. Materialet innehåller inspiration, lekar och övningar för grovmotoriken samt pysseltips för en 5 dagars rörelsekampanj. WORKSHOP 2, kl. 13.40–14.20 Gymnastik i små utrymmen! Workshopledare: Eva-Lotta Backman, Finlands svenska idrott. Målgrupp: Småbarnspedagogiken. Workshopsbeskrivning: En lekfull workshop, där vi med olika redskap tränar rörelse, balans, koordination och kroppskontroll. Genom enkla rörelsebanor, lekar tränar vi motorik, styrka och smidighet på ett roligt och tryggt sätt. Fokus ligger i rörelseglädje, att våga utmana sig själv och barnen när utrymmena begränsar. Rörelse för alla – när deltagandet behöver lite extra stöd. Workshopsledare: Annika Olsen Nyberg. Målgrupp: Småbarnspedagogiken, grundläggande utbildning, andra stadie och hobbyverksamhet. Workshopsbeskrivning: Workshopen ger en kort introduktion till neuropsykiatriska funktionsnedsättningar (NPF/nepsy) och konkreta tips på hur tydlighet, trygghet och enkla anpassningar kan skapa goda rörelsestunder där fler barn får möjlighet att delta. Små rörelser, stora möjligheter! Workshopsledare: Henrika Backman, ergoterapeut Målgrupp: Småbarnspedagogik, grundläggande utbildning, andra stadie och hobbyverksamhet Workshopsbeskrivning: Finmotorik handlar om så mycket mer än hand- och fingerstyrka eller precision i rörelserna. Viktiga områden är även taktil perception och förmågan att ta emot och tolka informationen. Aktiviteterna främja även problemlösning, arbetsminne, koncentration och visuell perception. På era platser, färdiga, RÄKNA!! Workshopsledare: Nina Aspegren, Lektor i matematik och kemi i Sarlinska skolan. Resursperson vid ÅAs Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan. Målgrupp: Högstadie undervisning och andra stadie. Workshopsbeskrivning: I workshopen får deltagaren pröva på olika typer av aktiviteter som kombinerar att röra på sig och räkna. Uppgifternas innehåll är kopplade till matematik i åk 7-9, men flera av aktiviteterna kan tillämpas även i andra ämnen. Övrig information Mera Rörelse arrangeras i samarbete mellan LiikU, KepLi, PLU och ESLU. Seminariet möjliggörs genom projektet Lisää liikettä. Med stöd av Tillstånds- och tillsynsverket samt i samarbete med Folkhälsan och FSI – Finlands Svenska Idrott. Arrangören förbehåller sig rätten att göra ändringar. Varmt välkommen! Har du frågor eller funderingar kring seminariet är du varmt välkommen att kontakta: Johanna Saarinen, förnamn.efternamn@liiku.fi, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Heli Pynttäri, förnamn.efternamn@plu.fi, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Emilia Hirvi, förnamn.efternamn@kepli.fi, Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Virpi Koivula, förnamn.efternamn@eslu.fi, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Tiina Kaijanen, tiina.kaijanen@lvv.fi, Lupa- ja valvontavirasto

Suomalaisissa urheiluseuroissa taloutta hoidetaan pääosin vastuullisesti. Seurabarometrin mukaan yli 80 prosenttia seuroista arvioi taloutensa vakaaksi ja vastuullisesti hoidetuksi seurakoosta riippumatta. Myös toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat toimintaa vahvasti: yli neljä viidestä seurasta kertoo niiden tukevan päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua. Vaikka mediassa asia usein pyörii, niin talous ei kuitenkaan seurojen itsensä mielestä näyttäydy seurakentän suurimpana ongelmana. Silti tulosten tarkempi tarkastelu osoittaa, että vakaa nykytila ei automaattisesti tarkoita valmiutta tulevaan. Monessa seurassa talouden seuranta perustuu edelleen vahvasti toteutuneisiin lukuihin, vaikka ennakoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti. Liikuntatieteellisen Seuran tuore Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024 -julkaisu näyttää, että urheiluseurat ovat osa huomattavasti suurempaa kokonaisuutta. Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi Suomessa on useita miljardeja euroja, ja pelkästään urheiluseuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvoksi arvioidaan yli miljardi euroa. Seurat ja niiden talous on siis hyvin merkittävä osa suomalaista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa. Seurabarometrin aineistossa yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy seurakokojen eroihin. Talouden vakaudessa erot ovat pieniä, mutta talouden johtamisen rakenteissa ne kasvavat selvästi. Suurissa seuroissa talousohjesäännöt, vastuiden määrittely ja kassavirtaseuranta ovat huomattavasti yleisempiä kuin pienissä seuroissa. Samalla pienissä seuroissa jäsenet ja toimijat tuntevat taloustilanteen usein paremmin kuin suurissa organisaatioissa. Talous on lähempänä ihmisiä, mutta myös riippuvaisempi yksittäisten vapaaehtoisten osaamisesta. Avoimissa vastauksissa on huolta, mutta myös valveutuneisuutta. Niissä korostuvat kasvavat tilavuokrat, olosuhdekustannukset, sponsorirahoituksen epävarmuus sekä jäsenmaksujen viivästymisestä aiheutuvat kassahaasteet. Toisaalta vastauksissa näkyy myös vastuullisuus: seurat tekevät talouden tasapainottamissuunnitelmia, kehittävät talousohjeistuksiaan ja hakevat aktiivisesti uusia tapoja turvata toimintansa jatkuvuus. Suomalaiset seurat eivät huhuista huolimatta isossa kuvassa elä talouskriisissä. Päinvastoin talouden vakaus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus ovat seuratoiminnan vahvuuksia. Kehityskohteet löytyvät ennakoinnista, rakenteista ja taloustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Keskeiset kehityskohteet: Kassavirtalaskenta osaksi arjen johtamista: Talouden tiedetään olevan kunnossa, mutta tulevien kuukausien näkymää ei seurata systemaattisesti. Talousohjesäännöt ja vastuut näkyviksi: Monissa seuroissa talous toimii käytännössä hyvin, mutta toimintatavat ovat dokumentoimatta. Tämä kasvattaa riskiä erityisesti silloin, kun vastuuhenkilöt vaihtuvat. Talousosaaminen koko hallitukselle: Talous ei ole vain rahastonhoitajan asia. Hallituksen tulee ymmärtää, mistä tulot syntyvät, miten kulut kehittyvät, mikä vaikuttaa harrastamisen hintaan ja miten taloudesta viestitään jäsenille. Haluatko kuulla lisää? Kuuntele Seurabarometri-podcastin jakso 6: "Urheiluseuran talous – talkoilla vai ammattilaisvoimin?" Spotifysta tai Youtubesta. Lähteet Seurabarometri 2025. Talousosion kyselyaineisto. Ala-Vähälä, Timo ym. 2026. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024. Liikuntatieteellinen Seura. Ala-Vähälä, Timo ym. 2019. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä. Valtion liikuntaneuvosto 2023. Liikuntatoimijoiden tilannekuva: koronasta palautuminen ja energiakriisin vaikutukset. Valtion liikuntaneuvosto 2019. Mikä maksaa? Kustannukset lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö / Valtioneuvoston julkaisuarkisto. 2024. Liikunta- ja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille. Suomen Olympiakomitea. Materiaalit seuroille: johtaminen, hallinto ja talous. Aineiston tulkintaa koskeva huomio Seurojen oma arvio talouden vakaudesta kuvaa ennen kaikkea koettua kykyä hoitaa nykyistä toimintaa vastuullisesti. Se ei suoraan mittaa seuran kassavarojen riittävyyttä, omavaraisuutta, velkaantumista, tulevien kausien tulonäkymiä eikä yksittäisten jäsenperheiden kokemaa harrastamisen kokonaiskustannusta. Tekoälyä on käytetty aineiston analyysiin.

Liikunnallista elämäntapaa edistävät, valtion yleisavustusta saavat järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolituksista ja yhteisestä vaikuttamisesta. Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa. - “Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. - “Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävän valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.” Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen. Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija. Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas. Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat - liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä - liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen. Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa. Kumppanuustyötä tekevät: Finlands Svenska Idrott FSI Koululiikuntaliitto KLL Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL Pyöräliitto Reserviläisurheiluliitto RESUL SAKU ry Suomen Kuurojen Urheiluliitto Suomen Latu Suomen Liikunnan Ammattilaiset Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU Suomen NMKY:n Urheiluliitto Suomen Paralympiakomitea Suomen Retkeilyliitto Suomen Sotilasurheiluliitto Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Suomen Urheiluopistot Lisätietoja Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@alueet.fi

Suomalaisissa urheiluseuroissa tiedetään, että näkyvyys, selkeä tiedonkulku ja hyvä vuorovaikutus ovat tärkeitä niin harrastajien, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneidenkin kannalta. Seurabarometrin tuloksista käy kuitenkin ilmi, että viestinnän suunnitelmallisuus on monessa seurassa vielä aika vajavaista. Valtakunnallisesti vain 21 prosenttia seuroista arvioi, että seuralla on viestintäsuunnitelma. Markkinointisuunnitelma on vielä harvemmalla, vain 13 prosentilla. Samalla 68 prosenttia seuroista on kiinnostunut tuesta viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatimiseen. Viestintää ei siis välttämättä osata nostaa seuran päätöksenteossa riittävän tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Viestintä on enemmän kuin somejulkaisuja Seuran viestintä mielletään usein tapahtumatiedotteiksi, harjoitusvuorojen muutoksiksi ja sosiaalisen median julkaisuiksi. On se kuitenkin paljon muutakin. Viestintä on tapa tehdä seuran toiminta näkyväksi, rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja tukea seuran strategisia tavoitteita. Ulkoinen viestintä ei ole vain näennäistä yhteistyökumppaneiden toiveiden täyttämistä. Seura viestii joka hetki myös huoltajille, kunnille, lajiliitoille, yhteistyökumppaneille, paikallismedialle ja muulle yhteisölle. Kun seura kertoo avoimesti toiminnastaan, tapahtumistaan, onnistumisistaan ja arvoistaan, se tekee näkyväksi myös sen merkityksen, jota se tuottaa alueellaan. Kotimainen urheiluseurojen markkinointiviestintää käsitellyt tutkimus osoittaa, että seurat käyttävät monia viestintäkanavia, mutta aikaa ja osaamista ei aina ole riittävästi. Tällöin eri kanavien tarkoitukset voivat jäädä epäselviksi. Siksi pienelle seuralle ei välttämättä ole hyödyksi yrittää olla mukana kaikissa mahdollisissa kanavissa. Olennaisempaa olisi tunnistaa, missä oma jäsenistö ja seuran tärkeimmät sidosryhmät ovat, ja huolehtia, että niissä kanavissa viestitään riittävän säännöllisesti. Jos otetaan koko seurakenttä huomioon, niin verraten harvassa tapauksessa yhteistyökumppani saa tai edes kaipaa konkreettista hyötyä tai rahaa tukemisensa vastineeksi. Jotta seura saa ulkoisen viestinnän tarkoituksenmukaiseksi, pitää tieto kulkea seuran sisällä riittävän hyvin. Viestinnän kehittäminen ei siis ole vain ulospäin näkyvyyden rakentamista. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, on se, miten tieto liikkuu seuran sisällä. Viestinnällinen linja helpottaa arkea Viestinnällinen linja tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten seura viestii. Mistä asioista kerrotaan, millä sävyllä, missä kanavissa ja kuka vastaa mistäkin? Myös se, miltä näytetään, on osa viestinnällistä linjaa. Tähän auttaa viestintäsuunnitelma. Hyvä viestintäsuunnitelma voi olla muutaman sivun käytännön koonti, jossa sovitaan viestinnän tavoitteet, tärkeimmät kohderyhmät, kanavat, vastuut ja vuosittainen rytmi. Usein pienikin suunnitelma helpottaa stressiä joltain taholta. Viestintäsuunnitelma tekee myös sen arvioinnista helpompaa. Seura voi pysähtyä pohtimaan: tavoittaako viestintä oikeat ihmiset, löytyykö olennainen tieto helposti ja saavatko jäsenet mahdollisuuden kysyä tai antaa palautetta? Kriisiviestintä alkaa jo ennen kriisiä Kriisejä ei voi ennustaa, mutta niihin voi varautua. Seurassa kriisi voi liittyä esimerkiksi vakavaan tapaturmaan, epäasialliseen käytökseen, häirintäepäilyyn, talousongelmaan, somessa leviävään kohuun tai avainhenkilön äkilliseen poistumiseen. Kansainvälisestä urheilun kriisiviestinnästä on muodostunut oma tutkimussuuntauksensa. Tutkimus korostaa, että kriiseissä luottamuksen kannalta keskeisiä ovat nopeus, rehellisyys, johdonmukaisuus ja eri sidosryhmien huomioiminen. Seuralle tämä tarkoittaa, että jo etukäteen kannattaa sopia, kuka johtaa viestintää, kuka toimii varahenkilönä ja kuka voi kommentoida asioita julkisesti. Viestinnän kehittäminen ei vaadi jokaiselta seuralta suurta budjettia tai viestinnän ammattilaista. Tärkeintä on rakentaa viestinnälle yhteiset pelisäännöt. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: viestintäsuunnitelman laatiminen tai päivittäminen viestintä- ja markkinointivastuiden nimeäminen sekä varahenkilöiden sopiminen muutaman keskeisen viestintäkanavan valitseminen ja niiden käyttötarkoitusten selkeyttäminen sisäisen tiedonkulun varmistaminen hallituksesta joukkueisiin ja vapaaehtoisille asti jäsenistön, huoltajien ja vapaaehtoisten palautteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen kevyen kriisiviestintäohjeen laatiminen sekä avainhenkilöihin liittyvän varautumisen parantaminen KOULUTUKSET Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: Urheiluseuran viestintä (3 h) – ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediaviestintä, kriisiviestintä Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen Lähteet ja lisälukemista Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Hyttinen, T. 2017. Parempaa vuorovaikutusta: Miten urheiluseuran viestintää kehitetään ammattimaisempaan suuntaan? Kauppinen, J. 2015. Yhdistysten markkinointiviestintä urheiluseurojen tapauksessa. Santalahti. 2022. Urheiluseuran viestintä sekä Viestintäsuunnitelmapohja. Seurahyvinvoinnin työkalupakki. Harker, J. L. & Saffer, A. J. 2018. Mapping a Subfield’s Sociology of Science: A 25-Year Network and Bibliometric Analysis of the Knowledge Construction of Sports Crisis Communication. Journal of Sport and Social Issues. Evan L. Frederick & Ann Pegoraro. 2023. Examining the Intersection of Sport, Social Media, and Crisis Communication. International Journal of Sport Communication. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 5: Urheiluseuran viestintä - muutakin kuin somea. Podcasti löytyy sekä Youtubesta että Spotifysta. Youtube: Seurabarometri-podcast - YouTube Spotify: https://open.spotify.com/show/73uMd4lcj9TBS9XrphyE1z?si=21005a0807e34d2b

Lasten Liike -ohjaajakoulutus antaa ohjaajalle perustiedot 6–12-vuotiaiden lasten liikunnallisen harrastusryhmän ohjaamiseen. Koulutus on suunnattu aloitteleville tai nuorille ohjaajille, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan ohjauskokemusta. Koulutus onkin erinomainen startti ohjaajan polulle. Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari5.nsf/ilmoall?openform&s=n&id=15CD35D149CA3B09C225882C002D9C04

Den 4 november 2026 välkomnar vi dig till Olympiastadion i Helsingfors för den fjärde upplagan av Mera Rörelse – ett seminarium som samlar engagerade personer från hela Svenskfinland för att inspireras, lära av varandra och tillsammans utveckla en mer aktiv vardag för barn och unga. Mera Rörelse 2026 – Vi ses i Helsingfors! Reservera detta datumet redan idag! Den 4 november 2026 välkomnar vi dig till Olympiastadion i Helsingfors för den fjärde upplagan av Mera Rörelse – ett seminarium som samlar engagerade personer från hela Svenskfinland för att inspireras, lära av varandra och tillsammans utveckla en mer aktiv vardag för barn och unga. Hur skapar vi lärmiljöer där rörelse, delaktighet och välbefinnande blir en naturlig del av varje dag? Hur kan vi tillsammans omsätta idéer till hållbar praktik? Mera Rörelse erbjuder aktuell kunskap, inspirerande föreläsningar, konkreta exempel från verksamheten och värdefulla möten mellan människor som delar samma mål – att stärka barns och ungas möjligheter till en aktiv och hälsofrämjande vardag. Seminariet riktar sig till dig som arbetar inom: småbarnspedagogik grundläggande utbildning andra stadiet kommuner och utbildningsanordnare utvecklings- och samordningsuppdrag skolledning och ledarskap undervisning, handledning och elevstöd främjande av hobbyverksamhet och en aktiv livsstil beslutsfattande och utvecklingsarbete. Oavsett om du möter barn och unga i vardagen, leder utvecklingsarbete eller fattar beslut som påverkar deras möjligheter till rörelse, är du varmt välkommen. Programmet presenteras under hösten, men vi hoppas att du bokar datumet redan nu. Datum: 4 november 2026 Plats: Olympiastadion, Helsingfors Tillsammans från ord till rörelse! Mera Rörelse arrangeras i samarbete mellan LiikU, Kepli, PLU och ESLU. Seminariet möjliggörs genom projektet Lisää liikettä. Med stöd av Tillstånds- och tillsynsverket samt i samarbete med Folkhälsan och FSI – Finlands Svenska Idrott.

Syksyllä 2025 käynnistetty liikunnan aluejärjestöjen Kunnossa kassulle -hanke laajenee kaikkiin maakuntiin vuoden 2026 aikana osana hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tavoitteena on tukea ja kannustaa kutsuntaikäisiä nuoria miehiä ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia naisia kohti liikunnallisempaa elämäntapaa ja parempaa toimintakykyä – niin palvelusta kuin tulevaa elämää varten. Kunnossa kassulle –hanke pilotoi liikunta- ja toimintakykyä edistävää kutsuntojen toimintamallia syksyllä 2025 viiden kunnan kutsuntatilaisuudessa. Syksyllä 2026 toimintamalli laajenee kaikkiin maakuntiin, yhteensä noin 40 kunnan kutsuntatilaisuuteen, joissa liikunnan aluejärjestöt yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja kuntien liikuntatoimen kanssa kohtaavat yhteensä yli 7000 kutsuntakuulutettua. Kutsuntojen avaustilaisuuden liikuntapuheenvuoron lisäksi liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä MPK:n ja kuntien liikuntapalveluiden kanssa pitävät erillistä liikunta- ja toimintakykypistettä, jossa nuoret kohdataan henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykykeskustelun äärellä. Nuoria kannustetaan aktiivisuuteen sekä hyödyntämään hankkeen tarjontaa palvelukseen valmistautumisen tueksi. Fyysisen toimintakyvyn tueksi on tarjolla liikunnan aluejärjestöjen 12 viikon yksilöllinen valmennusjakso sekä Puolustusvoimien MarsMars-sovellus harjoitteineen, MPK:n Kunnossa inttiin –kurssit sekä kuntien liikuntamahdollisuudet ja liikuntaneuvonta. Kutsunnat ovat nuorten elämässä yksi viimeisistä vaiheista, jossa tavoitetaan vielä laajasti ikäluokkaa. Se on oiva tilaisuus ottaa liikunnallinen elämäntapa puheeksi sekä kannustaa tulevia varushenkilöitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan”, kuvaa pääsihteeri Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä. Vuonna 2025 pilotoitu Kunnossa kassulle -toimintamalli integroitui onnistuneesti kutsuntapäivien kulkuun. Tuolloin pilottikuntien kutsunnoissa tavoitettiin käytännössä kaikki kutsuntakuulutetut, joista henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykypisteellä vieraili 1 115 kutsuntakuulutettua eli 82 % pilottikunnissa kutsuntoihin kutsutuista nuorista. Pilotin palautekyselyn tulokset osoittivat, että liikunnan aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden läsnäolo kutsunnoissa vahvistaa nuorten tietoisuutta ja motivaatioita kohti liikunnallista elämäntapaa, ja henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakyvyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi Keski-Pohjanmaan Liikunan toiminta- alueella pilottikunnat ovat: Kalajoki, Haapajärvi, Sievi ja Ylivieska Lisätietoa ja yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan Liikunnan alue: Kunnossa kassulle – hankekoordinaattori, Eeva-Maria Fränti, 0440916074, eeva-maria.franti(a)kepli.fi Valmennukset: Janne Nivala, 0440916075, janne.nivala(a)kepli.fi Lisätietoa valtakunnallisesti: Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p. +358 40 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi Kunnossa kassulle -verkkosivu Suomen Liikunnan Alueiden sivulla

Uusi opas auttaa seuraa hakemaan EU-rahaa – ilmaiseksi ja ilman aiempaa kokemusta Onko seurassanne mietitty EU-rahoitusta, mutta hakeminen on tuntunut liian vaikealta? Nyt siihen on apu. EU Sport -hankekirjoitusopas on tehty juuri urheiluseuroille, jotka hakevat EU-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Raha on olemassa – sitä vain pitää osata hakea. Vuosina 2021–2023 lähes 300 suomalaista urheiluseuraa sai EU-hankerahoitusta yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Silti valtaosa seuroista ei ole vielä kokeillut. Opas kertoo selkokielellä, mistä liikkeelle: • Mistä rahaa voi hakea? Leader-rahoitus, maaseuturahasto ja Erasmus+ Sport käydään läpi seuran näkökulmasta – kuka voi hakea, kuinka paljon ja mihin. • Onko seuramme valmis? Yksinkertainen tarkistuslista siitä, mitä hakeminen käytännössä vaatii. • Miten hakemus kirjoitetaan? Tarve ja kohderyhmä, tavoitteet, aikataulu, riskit, viestintä, budjetti ja kumppanit – vaihe kerrallaan. • Entä hankkeen jälkeen? Seuranta, raportointi ja se, miten toiminta jatkuu rahoituksen päätyttyä. Mukana on myös oikeita esimerkkejä seuroista ja sanasto, joka avaa hankekielen hankalimmat termit. Opas syntyi seurojen omasta toiveesta: talvella 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 300 liikunta- ja urheilutoimijaa, ja hankekirjoitusopasta pidettiin yhtenä tarpeellisimmista tukitoimista. Opas on osa EU Sport 2.0 -hanketta, jonka toteuttavat Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Liikunnan Alueet (jäseninä Liikunnan aluejärjestöt), Olympiakomitea ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Lataa opas maksutta täältä ”Joku ne EU-rahat hakee ja saa – miksi ei liikuntaväki!” Lisätietoja: Timo Hämäläinen, erityisasiantuntija, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, timo.hamalainen@plu.fi Ideasta hankkeeksi koulutus seuroille syksyllä 2026 Tervetuloa maksuttomaan Ideasta hankkeeksi-koulutukseen, minkä EU Sport -hanke ja Liikunnan aluejärjestöt (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu yhdessä muiden Suomen Liikunnan Alueet ry:n jäsenten kanssa) järjestävät syksyllä 2026. Koulutus toteutetaan Teamsin kautta · tiistaina 15.9.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto) ja · maanantaina 5.10.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto). Ensimmäinen ilta on kaikille kiinnostuneille seuroille sopiva, toinen ilta erityisesti (EU-)hanketoimintaa aloitteville seuroille (ei juuri aiempaa EU-hankekokemusta, liikkeelle lähdetään perusteista). Lähestymiskulma asioihin on seuranäkökulma, mutta muutkin tahot saavat toki osallistua tilaisuuksiin. Kahden illan koulutuskokonaisuutta täydentävät Opetushallituksen Erasmus+Sport-hakuwebinaarit loppusyksystä 2026 ja Leader-rahoituksesta järjestettävä erillinen infoilta loppusyksyllä 2026. Teemoina 1:ssä Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat: • Tausta ja iso kuva rahoitusmahdollisuuksien vaihtoehdoista eri toimijoille • Seuranne hankkeiden haku- ja toteutusvalmiuden arviointi • Seuroille mahdolliset avustukset, tuet ja rahoitusmahdollisuudet (lyhyt yleiskuvaus) • Rahoitushaku: tarpeen, taustan ja kohderyhmien kartoittaminen ja kuvaaminen • Jatkotoimet ja kotitehtävät ennen seuraavaa iltaa → työkirja opastaa! • Keskustelua ja omaa pohdintaa illan lomassa Teemoina 2:ssa Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat: • Tavoitteiden ja haluttujen tulosten määrittely, toimintasuunnitelman tekeminen • Seuran vuoden kokonaiskulut (budjetti) ja siihen liittyvä hankekieli • Raportointi ja viestintä, tulokset, vaikuttavuus, arviointi • Keskustelua ja omaa pohdintaa välillä • Jatkotoimet ja kotitehtävät HUOM! JOS ilmoittaudut koulutusprosessiin, saat joka tapauksessa Teams-linkin myös 2. iltaan. JOS seuranne on kokenut hanketoimija, suosittelemme, että seura käyttää omaa harkintaa osallistumisessa 2. iltaan (oman aikanne säästämiseksi). Toinen ilta painottuu vielä enemmän aloitteleviin hanketoimijoihin. Ilmoittautumislinkki on auki ma 7.9.2026 klo 12.00 asti, tämän jälkeen ilmoittautuneet saavat pienen ennakkotehtävän. Ilmoittautuneet saavat itselleen sähköpostiinsa koulutuksessa hyödynnettävän työkirjan hankekirjoittamisen tueksi, pikaisesti vastattavia ennakkotehtäviä ja linkin Teams-infoon (ennakkomateriaali ja teams-kutsu tulee 8.9.2026). Luonnollisesti ilmoittautuneille lähtee linkki juuri julkaistuun urheiluseurojen EU Sport-hankekirjoitusoppaaseen. ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ: https://link.webropol.com/s/ideastahanke

Suomalaisissa urheiluseuroissa strategiaa ei vastusteta. Oikeastaan päinvastoin: seurat tunnistavat strategian tarpeen ja pitävät pitkän aikavälin suuntaa tärkeänä. Silti Seurabarometrin tulokset kertovat, että strateginen johtaminen on monessa seurassa vähäistä tai sitä ei ainakaan systemaattisesti tehdä. Valtakunnallisesti 46 prosenttia seuroista arvioi strategiansa olevan kunnossa, 42 prosenttia osittain kunnossa ja 11 prosenttia ei kunnossa. Kokonaiskuva on siis hyvin epätasainen. Noin puolessa seuroista strategia on seurojen itsensä mielestä aidosti ajan tasalla, lähes yhtä moni tunnistaa puutteita, ja noin joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä. Samalla 56 prosenttia seuroista arvioi tarvitsevansa strategiatyötä lähitulevaisuudessa: 17 prosenttia kokee, että siihen pitäisi ryhtyä heti, ja 39 prosenttia on kiinnostunut, vaikka asia ei olisi juuri nyt akuutti. Seuroissa strategiatyö on pääsääntöisesti kesken Seurabarometrin tuloksissa operatiivinen johtaminen toimii strategista johtamista paremmin. Tämä näkyy siinä, että arjen tekeminen, tapahtumien järjestäminen, toimintasuunnitelmat ja kausien läpivienti onnistuvat usein kohtuullisen hyvin, vaikka pitkän aikavälin suunta olisi hivenen epäselvä. Seurat siis tekevät paljon asioita hyvin, mutta eivät aina ehdi tai muista pysähtyä pohtimaan, miksi juuri näitä asioita tehdään ja mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä. Sama näkyy myös yksittäisissä johtamisen osa-alueissa. Seuroista 71 prosenttia kokee, että arvot ohjaavat toimintaa, ja 60 prosenttia arvioi johtokunnan osaamisen olevan kunnossa. Sen sijaan johtosäännöt ja talousohjeet ovat kunnossa vain 49 prosentilla seuroista, mikä kertoo siitä, että strategisen johtamisen tueksi tarvittavat rakenteet ja strategisen johtamisen mittarit eivät ole kovin hyvin linjattuja asioita. Suurin haaste ei ole asenne, vaan ajan ja osaamisen puute Avoimet vastaukset vahvistavat saman tulkinnan. Strategiaan liittyvissä kommenteissa toistuvat strategian vanhentuminen, epäselvyys, ajan puute, resurssien vähyys ja se, ettei strategia ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi. Moni seura tunnistaa, että strategia pitäisi päivittää, mutta arki vie ajan, hallituksen vaihtuvuus katkaisee jatkuvuuden tai prosessille ei löydy riittävästi vetäjiä. Seurat siis arvostavat strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia, mutta eivät useinkaan pysty panostamaan siihen riittävästi. Hyvä strategia ei aina ole raskas asiakirja Strategia ei ole ensisijaisesti pitkä dokumentti, vaan tapa tehdä valintoja, kirkastaa seuran olemassaolon tarkoitusta ja luoda jonkinlainen seuran historiaan ja seurakulttuuriin tukeutuva suunta seuralle. Asiantuntijoiden ja tutkimuksenkin pohjalta strategia toimii vain, jos se kytkeytyy arkeen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että strategia näkyy vuosikellossa, toimintasuunnitelmassa, viestinnässä, päätöksenteossa ja siinä, mitä seura pitää tärkeänä. Strategia on todellinen vasta silloin, kun jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät ja hallitus tunnistavat sen omakseen. Toimintaympäristö pakottaa yhä useamman seuran strategisiin valintoihin Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että strategiatyöhön ryhdytään usein vasta silloin, kun toimintaympäristö pakottaa siihen. Kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus, harrastajamäärien muutokset, vapaaehtoisten saatavuus, väestökehitys ja viestinnän uudet vaatimukset ajavat seuroja pohtimaan, mitä ne tekevät tai pystyvät tekemään tulevaisuudessa enemmän, mitä vähemmän ja kenelle seura on olemassa. Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne seurat, jotka ovat luoneet suuntaviivoja tulevaisuuteen ja tehneet säännöllistä strategiatyötä, ovat menestyvämpiä, mutta myös vastustuskykyisempiä kriisien sattuessa kohdalle. Strategia auttaa seuraa tekemään tietoisia valintoja ennen kuin ympäristön paine tekee valinnat seuran puolesta. Erityisesti pienissä vapaaehtoisvetoisissa seuroissa tämä voi olla ratkaisevaa elinvoiman kannalta. Kehittämisen suunta: strategiasta arjen työkaluksi Aina ei ole tarvetta lähteä pitkään, laajaan ja raskassoutuiseen strategiaprosessiin. Olennaisempaa on, että seuralla on omaan kokoon, resursseihin ja toimintaympäristöön sopiva tapa sanoittaa perustehtävänsä, tavoitteensa ja tärkeimmät valintansa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: strategian päivittäminen riittävän säännöllisesti strategian muuttaminen konkreettisiksi tavoitteiksi, mittareiksi ja vuosittaisiksi toimenpiteiksi jäsenistön, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin seurannan ja jalkauttamisen vahvistaminen niin, että strategia näkyy arjessa eikä jää asiakirjaksi ulkopuolisen sparrauksen hyödyntäminen silloin, kun seuralla ei ole riittävästi omaa aikaa tai osaamista prosessin vetämiseen Strategia ei ole seurassa itseisarvo. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun se auttaa seuraa toimimaan johdonmukaisemmin, kestävämmin ja omannäköisemmin. KOULUTUKSET Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen Urheilun johtaminen seurassa (3h) – strategia, valmennuslinja, yhteistyö LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Kuuluvainen, A. 2011. Dynamic Capabilities in the International Growth of Small and Medium-Sized Firms. Turku School of Economics, University of Turku Ivašković, I. 2022. The Strategic Determinants of the Sport Club Performance. Zagreb International Review of Economics & Business. Soares, J. 2024. The Unsustainable Strategy of Voluntary Sports Clubs or an Opportunity for Rational Management of Sport Management? Open Journal of Social Sciences. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen. Spotify: https://open.spotify.com/episode/5KfPBB1WCbDmgDWIuhOsrA?si=068b377562a34ae8 Youtube: 3. Urheiluseuran strategia - "Miksi seura on olemassa?" - YouTube

Tervetuloa Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n kevätkokoukseen 25.6.2026 klo 18.30. Ilmoittauduthan kokoukseen viimeistään tiistaina 23.6. sähköpostitse osoitteeseen toimisto@kepli.fi Aika: Torstai 25.6.2025 klo 18.30 (Valtakirjojen tarkastus klo 18:00 alkaen) Paikka: Keplin toimisto, Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola

Urheiluseura nuoren työnantajana- koulutukset 1.6 ja 11.6 teams- yhteydellä: Urheiluseurat toimivat yhä useammin työnantajina ja monelle nuorelle seura on ensimmäinen työpaikka. Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) tarjoaa lisämahdollisuuksia palkata nuoria seuroihin kesätöihin, mutta ei ehdoilla millä hyvänsä. Seurassa on hyvä tuntea työnantajana toimimisen perusteet sekä nuoria koskevat erityiskysymykset. Alla on lisätietoja koulutuksista sekä ilmoittautumislinkit: 1.6 klo 16-17: Ilmoittaudu 11.6 klo 19-20: Ilmoittaudu Lasten liike- ohjaajakoulutukset 1.6 Ylivieska ja 9.6 Kokkola: Lasten Liike -ohjaajakoulutus antaa ohjaajalle perustiedot 6 -12-vuotiaiden lasten liikunnallisen harrastusryhmän ohjaamiseen. Koulutus on suunnattu aloitteleville tai nuorille ohjaajille, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan ohjauskokemusta. Koulutus onkin erinomainen startti ohjaajan polulle. Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen. 1.6 Ylivieska klo 16.30-20: Ilmoittaudu 9.6 Kokkola klo 16.30-20: Ilmoittaudu