My Items

Lisää liikettä -hankkeessa kehitettiin helmikuussa loppuneella hankekaudella uusia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Tulokset olivat erinomaisia. Liikunnan aluejärjestöt panostivat helmikuun lopussa päättyneellä Lisää liikettä -hankekaudella uudenlaisiin työkaluihin, joilla lasten ja nuorten liikkumista voidaan edistää varsinkin kouluissa. Perusasteella otettiin koko maassa käyttöön Move!-vinkkipankki. Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa kirjastossa on 28 videota, joissa nuoret tekevät kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta kehittäviä käytännön harjoitteita. Videoita voi hyödyntää niin Move!-mittauksiin valmistautumiseen liikunnan oppitunneilla kuin oppilaiden omaehtoisen liikunnan lisäämiseen välitunneilla. - Vinkkipankki on saanut hyvää palautetta helppokäyttöisyydestään ja monipuolisuudestaan. Opettajille siitä on tullut työkalu, jota voi soveltaa erilaisille oppijoille, Lisää liikettä -hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kertoo. Monet harjoituksista on helppo pelillistää, mihin on annettu vinkkejä myös vinkkipankin käyttöön liittyvissä työpajoissa. Toinen suuri ponnistus viime hankekaudella oli Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjan tuottaminen. Neljässä YouTube-jaksossa kerrotaan, miten liikunnallisen elämäntavan kirjaaminen perusopetuslakiin 1.8.2026 vaikuttaa kouluissa. Rehtorit, opettajat ja koulun johto saavat koulumaailman asiantuntijoilta käytännön vinkkejä liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehittämiseen lakimuutoksen myötä. - Videomuotoinen viestintä on otettu hyvin vastaan, sillä lakimuutos on avautunut sitä kautta helposti. Kiitosta on tullut asiantuntijoiden osaamisesta ja videoiden sisältöjen laadukkuudesta, Martinmäki jatkaa. Loppuvuodesta ulos tulee uusi kausi, jossa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista ja tietotaitoa syvennetään. Toisen asteen opiskelijoiden liikuttamisen eteen tehtävässä työssä keskityttiin viime hankekaudella toiminnallisten oppituntien kehittämiseen ja tauottamiseen opiskelupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa luotettiin jo useampana vuotena suurta suosiota saaneisiin Jekkujänön liikunnallisiin materiaaleihin. Tunnetaitoteemaiseen Jekku-jänön seikkailuviikkoon osallistui 1 241 varhaiskasvatusyksikköä, joissa yli 16 000 varhaiskasvattajan voimin liikkui noin 71 000 lasta. Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkeen lisäämistä Suomessa 15 alueella. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. - Tavoitteemme on, että liike juurtuu osaksi varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen arkea ja saamme sitä kautta aikaan pysyviä tuloksia, hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kiteyttää. Kahdentoista kuukauden mittainen uusi hankekausi on alkanut maaliskuun alussa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Siirry Move!-vinkkipankkiin Tutustu Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjaan Katso lisää Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuilta Teksti: Maija Arosuo Kuva: Tussitaikurit

Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille. Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua. Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään. Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä. Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. KOULUTUKSET Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa. Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" - YouTube

Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia saa toukokuussa poikkeuksellisen vierailun, kun Olympiavoittajat ry:n kiertue saapuu Kokkolaan. Olympiavoittajat vierailevat urheiluakatemiassa tiistaina 19.5. Illalla alueen urheilijoilla, valmentajilla ja yleisöllä on mahdollisuus kohdata suomalaisia huippu-urheilun legendoja avoimessa tapahtumassa Kokkolan torilla kisakatsomon tapahtumateltassa. Paikalla ovat olympiavoittajat Tapio Korjus - olympiakultaa keihäänheitossa Soulissa 1988 Juha Mieto - olympiakultaa miesten 4x10 kilometrin viestihiihdossa Innsbruckissa 1976 Jouko Salomäki - olympiakultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa Los Angelesissa 1984 Illan aikana kuullaan suoraa ja rehellistä puhetta siitä, mitä olympiavoitto on vaatinut ennen ja mitä se vaatii tänä päivänä. Keskustelu ei jää pelkästään urheiluun, vaan avaa näkökulmia heittäytymiseen, pitkäjänteisyyteen, paineensietoon ja tavoitteelliseen tekemiseen. Tapahtumaan osallistuville tarjoutuu lisäksi mahdollisuus syventää kokemustaan. Yleisö saa luettavakseen QR-koodin kautta Ari Pusan teoksen Voittajat – Olympiasankarit kertovat, jossa suomalaiset olympiasankarit avaavat omia tarinoitaan. Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemialle vierailu on osa Keski-Pohjanmaan Valmentajafoorumeita ja laajempaa työtä, jossa nuorille urheilijoille ja valmentajille tuodaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii. Tapahtuma on avoin kaikille. Aika: tiistai 19.5. kello 18–20 Paikka: Kokkolan tori, kisakatsomon tapahtumateltta Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia yhteistyössä Olympiavoittajat ry:n kanssa

Pohjois-Suomen liikuntaneuvontaverkosto kokoaa alueensa toimijat yhteistyössä kehittämään liikuntaneuvontaa. Verkostoon voivat liittyä sekä aloittelevat että jo liikuntaneuvontatyötä tekevät kunnat ja muut sidosryhmät. Mukana toiminnassa ovat liikunnan aluejärjestöt, kunnat, hyvinvointialueet, Lupa- ja valvontavirasto sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Verkoston tavoitteena on edistää liikuntaneuvontaa Pohjois-Suomessa ja Lapissa yhteisvoimin. Tilaisuus on avoin kaikille liikuntaneuvonnan parissa työskenteleville ja muille sidosryhmille. Lämpimästi tervetuloa webinaariin! Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus sekä Lupa- ja valvontaviraston ajankohtaiset asiat Ulla Silventoinen, liikuntatoimen ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto Kai-Matti Joona, liikuntatoimen ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto 13:15 Liikuntaneuvonnan kansallinen strategia 2030 - visio ja tulevaisuuden kehittämiskärjet Sampsa Kivistö, ohjelmakoordinaattori, Liikkuva aikuinen -ohjelma 13:45 Ikiliikkujan testaussuositus parempikuntoisten iäkkäiden liikkumiskyvyn testaamiseen Hanna Valkeinen, asiantuntija, Ikäinstituutti 14:05 Tauko 14:15 Ikäihmisten ohjautumisen kriteerit liikuntaneuvontaan Tiina Pekkala, Miten tännään liikuttais? -hankkeen projektikoordinaattori, Oulun kaupungin liikuntapalvelut 14:30 Hankkeiden juurruttaminen - Liikunta myötätuulessa Emma Kuoksa, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja, Kolari Ossi Pulkkinen, liikuntakoordinaattori, Sotkamo Jarmo Kivioja, liikuntaneuvoja ja Hanna Kangas, liikuntaneuvoja, Nivala 15:30 Tilaisuuden päätös Muut tiedot Tilaisuus on maksuton. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Lisätietoja Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen, ulla.silventoinen@lvv.fi, p. 0295 255 273 Liikuntatoimen ylitarkastaja Kai-Matti Joona, kai-matti.joona@lvv.fi, p. 0295 255 142

​

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 1,7 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Vuodelle 2026 uudistettu seuratuki kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten kesäajan liikuntatoiminnan lisäämiseen. Tukea myönnettiin 434 seuralle kaikkiaan 444 hankkeeseen ja 122 eri kuntaan yhteensä 1 740 500 euroa. Sen avulla työllistetään 1250 nuorta kesätöihin urheiluseuroihin sekä edistetään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia eri kokoisissa seuroissa. Keplin toiminta- alueelta tukea myönnettiin 11:lle eri seuralle . Tukea saaneet seurat: Juniori HERMES ry Kokkola 5 000€ JunnuTiikerit ry Kokkola 5 000€ Kalajoen Pallo ry Kalajoki 5 000€ Kaustisen Pohjan-Veikot ry Kaustinen 1 500€ KPV:n Juniorit ry Kokkola 5 000€ Nivala-Pesis ry Nivala 3 000€ Popula-Team 90 ry Ylivieska 5 000€ Kannuksen Ura r.y. Kannus 5 000€ V & U-seura Ylivieskan Kuula r.y. Kuula-Pesis Ylivieska 5 000€ V & U-seura Ylivieskan Kuula r.y. Yleisurheilujaosto Ylivieska 3 000€ Voimistelu- ja urheiluseura Lohtajan Veikot r.y Kokkola 3000€ Ysikaks' Nivala ry Nivala 5 000€ Linkki ministeriön sivuille: https://okm.fi/-/seuratoiminnan-kehittamistuki-seuratuki-

Suomalainen urheiluseuratoiminta rakentuu edelleen vahvasti vapaaehtoistyön varaan. Samalla yhä useampi seura kokee, että tekijöitä on vaikeampi löytää. Kyse ei kuitenkaan ole yksinkertaisesta vapaaehtoisten vähenemisestä, vaan muutoksesta. Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi. Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut. Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan. Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut. Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan. Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle. Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän. Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen: 1. Toiminnan organisointi tehtävien pilkkominen selkeät roolit toimiva perehdytys 2. Johtaminen vapaaehtoistoiminnan koordinointi vastuiden jakaminen osallistumisen tukeminen Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa. Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia. KOULUTUKSET Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä. Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h) Urheiluseuran rekrytointi (3 h) Urheiluseuran viestintä (3 h) LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta. Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset. Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry. Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa. Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso, jossa pureudutaan Seurabarometrin havaintoihin, KIHUn tuoreeseen tutkimukseen ja seuratoimijoiden kokemaan arkeen: Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - “Samat ihmiset tekevät kaiken” Spotify: https://open.spotify.com/episode/6wdEjdacxTg4EmxZReh0zt?si=RImtlTDaR3CeGJeuYcfMGQ Youtube: https://www.youtube.com/@Seurabarometri-podcast

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus jää edelleen terveysliikuntasuosituksista. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan yli 20-vuotiaista miehistä vain 46 prosenttia ja 38 prosenttia naisista liikkuu riittävästi kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun näkökulmasta. Liikkumattomuus näkyy paitsi heikentyneenä toimintakykynä myös kasvavina terveydenhuollon kustannuksina. Liikunnan aluejärjestöjen yhteisen Liikuttava Suomi -hankkeen tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa aikuisväestön keskuudessa. Hanke sai jatkorahoitusta vuodelle 2026. – Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu. Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin. Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Katsaus edelliseen hankekauteen Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus. – Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu. Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti. Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää. – Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu. Lisätietoja: Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846 Keski-Pohjanmaan Liikunnan puolesta Eeva-Maria Fränti, eeva-maria.franti@kepli.fi, puh. 0440 916 074

Toisen asteen koulutuksessa ollaan tärkeiden muutosten äärellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset korostavat hyvinvoivia ja toimintakykyisiä opiskelijoita, ja liikunnallisen elämäntavan merkitys osana ammatillisia opintoja vahvistuu. Myös lukioissa liikunnan asema kasvaa, kun taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet tulevat käyttöön syksystä 2029 alkaen. Miten nämä muutokset näkyvät arjessa ja mitä ne tarkoittavat käytännössä? Liikkuva opiskelun johtava asiantuntija Pekka Tiitinen avaa tätä kokonaisuutta ideakahveilla Teamsissa. Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan miten voimme yhdessä kehittää nuortemme hyvinvointia. Tittelilläsi ei ole merkitystä, olkoon se sitten lukion rehtori tai ammattioppilaitoksen oppilashyvinvoinnin vastaava, tai jotain siltä väliltä. Tämän tunnin tietopaketin soisi kaikkien toisen asteen toimijoiden kuulevan. Ideakahvien alustettavat teemat: •     Liikkuminen oppimiskyvyn tukena •     Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi •     Lukion liikunnan paikalliset toteuttamistavat ja hyvät käytänteet ja liikkumista lisäävä toimintakulttuuri •     Liikkumisen huomioiminen osana oppilashuoltosuunnitelmia •     Liikunnan aluejärjestöjen terveiset ja keskustelua aiheesta Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Liikunnan, Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun sekä Lapin Liikunnan ja Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa. Tapaaminen järjestetään Teamsin välityksellä 29.4.2026 klo 09:00-10:00 Ilmoittautuneille teamslinkki sähköpostiin. Nähdään linjoilla!

Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoituksen kaudelle 2026–2027. Uusi hankekausi lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi alkoi 1.3.2026. – Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää. Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea. Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki. Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista. Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Alkuvuosi on jälleen maakunnallisten Urheilugaalojen aikaa. Eri puolilla Suomea liikunnan aluejärjestöt kokosivat yhteen urheilijoita, valmentajia, seuratoimijoita, vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita juhlistamaan vuoden 2025 onnistumisia. Gaalat vahvistivat perinteiseen tapaan paikallista urheilukulttuuria ja toivat näkyväksi liikunnan ja urheilun tekijöitä ruohonjuuritasolta kansainvälisille areenoille. Maakunnalliset gaalat ovat vakiinnuttaneet asemansa merkittävinä alueellisina juhlatilaisuuksina. Niissä palkitaan vuosittain satoja ansioituneita toimijoita sekä nostetaan esiin liikunnan yhteiskunnallista merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana. Etelä-Karjalassa kulttuuri ja urheilu yhdessä Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala järjestettiin perjantaina 30.1. Lappeenrannassa. Tapahtumaan osallistui noin 180 maakunnan kulttuuri- ja urheilutoimijaa. Gaala järjestettiin nyt toista kertaa kulttuurin ja urheilun yhteisenä tapahtumana, mikä korosti eri toimialojen välistä yhteistyötä. Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo. Päätökset palkittavista tekivät Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. UNO-palkinnot kiittävät seuratoiminnan arjen sankareita Jokaisella alueella jaetaan myös vuosittain UNO-palkinto, joka on tarkoitettu seuratoiminnan taustalla toimivien vapaaehtoisten ja mahdollistajien kiittämiseen. Palkinto nostaa esiin henkilöitä, joiden työ ei aina näy tulostauluilla, mutta on korvaamatonta suomalaisen urheilun arjessa. Tämän vuoden gaaloissa UNO-tunnustuksia myönnettiin eri puolilla Suomea pitkäjänteisestä ja pyyteettömästä seuratyöstä. UNO-palkinnon saajat: Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala: Yrjö Lankinen Etelä-Savon Urheilugaala: Anja Friari Hämeen Urheilugaala: Kalervo Kummola Kainuun Urheilugaala: Matti Sirkka Keski-Pohjanmaan Urheilugaala: Juhani Lehto Keski-Suomen Urheilugaala: Urpo Helkovaara Kymenlaakson Urheilugaala: Veijo Oinonen Lapin Urheilugaala: Leena Jääskeläinen Pohjanmaan Urheilugaala: Maarit ja Kari Viitasaari Pohjois-Karjalan Urheilugaala: Herkko Sottinen Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaala: Veikko Anttonen Pohjois-Savon Urheilugaala: Yrjö Salpakari Päijät-Hämeen Urheilugaala: Kari Korhonen Satakunnan Urheilugaala: Heli Paalosalo Varsinais-Suomen Urheilugaala: Pekka Valpola UNO-palkinto muistuttaa konkreettisesti siitä, että suomalainen seuratoiminta rakentuu vahvasti vapaaehtoisten osaamisen, sitoutumisen ja yhteisöllisen tekemisen varaan. Urheilugaalat vahvistavat arvostusta Maakunnalliset Urheilugaalat osoittavat vuosittain suomalaisen urheiluyhteisön laajuuden ja voiman. Tapahtumat tekevät näkyväksi niin huippu-urheilun saavutukset kuin vapaaehtoisten, valmentajien ja seuratoimijoiden korvaamattoman työn. Gaalaperinne jatkaa vahvana eri puolilla Suomea, ja tilaisuudet toimivat tärkeänä yhteisenä juhlahetkenä koko liikunta- ja urheiluväelle. Täältä löydät Keski-Pohjanmaan Urheilugaalassa palkitut

Keski-Pohjanmaan Urheilugaala kokosi 30. tammikuuta urheiluväen Kokkolaan, missä jaettiin tunnustuksia viime vuoden aikana ansioituneille urheilijoille ja taustavaikuttajille. Illan pääpalkinto, Vuoden urheilija, myönnettiin pistooliampuja Sampo Voutilaiselle. Ylivieskan Kuulaa edustava Voutilainen nousi viime vuonna Suomen pistooliampujien ehdottomaan kärkeen. Hänen meriittilistaltaan löytyvät muun muassa vakiopistoolin EM-pronssi sekä sotilasurheiluliiton MM-hopea isopistoolilla. Kotimaan arvokilpailuissa Voutilainen hallitsi pistoolilajeja voittaen viisi Suomen mestaruutta ja yhden hopean sekä useita joukkuemestaruuksia seuralleen. Perinteinen Urheilugaala järjestettiin nykymuodossaan jo 18. kerran. Hotelli Kaarlessa pidetyssä tilaisuudessa jaettiin kaikkiaan noin 30 palkintoa eri kategorioissa. Vuoden valmentajaksi valittiin liiganousija Pietarsaaren Jaron seitsemänneksi valmentanut Niklas Vidjeskog. Jarolle myönnettiin myös Vuoden läpimurto -palkinto, jonka sai hyökkääjälupaus Rudi Vikström. Vuoden joukkueena palkittiin Nibacoksen miesten edustusjoukkue, joka nousi viime keväänä salibandyn Divariin. Vuoden vammaisurheilijaksi nimettiin Kaustisen Pohjan-Veikkojen ampuja Juha Myllymäki ja vuoden aikuisurheilijaksi Kalajokilaakson Golfia edustava Pirjo Kortesoja. Vuoden erotuomarin tittelin sai haapajärvinen pesäpallon päätuomari Jari Saaranen, ja Vuoden akatemiaurheilijana palkittiin Kälviän Tarmon pikajuoksija Vanessa Store. Illan kohokohtiin kuului myös Elämänura-palkinnon julkistaminen. Tunnustuksen sai kokkolalainen Juhani Lehto, 77, joka on tehnyt vuosikymmenten mittaisen uran urheilun parissa. Lehto oli mukana perustamassa Kokkolan Tiikereitä 1970-luvulla ja toimi myöhemmin seuran seuratyöntekijänä ja joukkueenjohtajana. Aktiiviurallaan hän pelasi jalkapalloa KPS:n maalivahtina ja on harrastanut pitkään myös golfia. Tilaisuudessa nimettiin lisäksi kolme uutta jäsentä keskipohjalaisen urheilun kunniagalleriaan. Uudet kunniajäsenet ovat pikajuoksija Sanna Kyllönen, jalkapalloilija Hannu Lamberg ja painonnostaja Pekka Niemi. Keskipohjalaisen urheilun kunniagalleriassa on nyt yhteensä 25 jäsentä. Urheilugaalassa palkitut: Vuoden urheilija: Sampo Voutilainen.
Vuoden nuori urheilija: Jere Murto.
Vuoden valmentaja: Niklas Vidjeskog.
Vuoden vammaisurheilija: Juha Myllymäki.
Vuoden aikuisurheilija: Pirjo Kortesoja.
Vuoden joukkue: Nibacos miesten edustusjoukkue.
Vuoden erotuomari: Jari Saaranen.
Vuoden akatemiaurheilija: Vanessa Store.
Vuoden läpimurto: Rudi Vikström.
Vuoden liikuntatapahtuma: Tanssiesitys ”Lottorna” Jakobstads Gymnastikförening.
Vuoden maineteko: Kokkola ja ehdokkuus vuoden liikkuvimmaksi kunnaksi.
Tähtiseura -palkinto: JHT Kalajoki.
Vuoden nuorisotyö: Kokkolan Taitoluistelijat.
Vuoden terveysliikuntatyö: Ylivieskan liikuntapalvelut.
Vuoden urheilukulttuuriteko: K. H. Renlundin museon Jaksaa jaksaa! Kämpa på! -Kokkolan paikallisen urheiluhistorian näyttely.
Kuntien vuoden liikuttajat palkinnot: Risto Murto ja Tiina Männikkö (Haapajärvi), Kullervo Niemelä (Kalajoki), Maria Huuki (Kannus), Riitta Brännkärr (Kokkola), Jorma Linnarinne (Toholampi), Vetelin Urheilijoiden showtanssijaosto (Veteli), Mervi Jutila (Ylivieska).
Keputin palkinto: Leila Niinikoski.
Ansioitunut seuratyöntekijä: Kari Jyrkkä.
Keplin hallituksen erikoispalkinto: Sami Haapakoski.
Elämänura -palkinto: Juhani Lehto.
Kunniagallerian uudet jäsenet:Sanna Kyllönen, Hannu Lamberg, Pekka Niemi.
Keskipohjanmaa-lehden urheilijapalkinnot:
Keskipohjanmaan kultamitali: Sampo Vuotilainen.
Keskipohjanmaan hopeamitali: Otso-Aadolf Ahokangas.
Keskipohjanmaan hopeakoru: Malla Hämäläinen.
Keskipohjanmaan tunnustuspalkinto: Sami Haapakoski.